"Kulta, katoppa tätä kuvaa. Mille se näyttää susta?"
*syvä hiljaisuus ja kulmien kurtistelua*
"..Äämmm-m... Pitäiskö siinä näkyä jotain?"
Kyseenomainen kuva on esitetty alla.
 |
| Hiiren fibroplasteja, Leica/Dr. Günter Giese, Max Planck Institute for Medical Research, Heidelberg, German. |
Jep jep, normipäivä punavihersokean kanssa eläessä. Pro tip: Älä pyydä mielipiteitä punainen-vihreä-ruskea-akselin värisistä vaatteista, et saa niitä kuitenkaan. Mutta onhan tässä se hyväkin puoli, että tulee tajunneeksi miten eri tavalla (kirjaimellisesti) tietyt arkisetkin asiat voi nähdä - liikennevalot, sateenkaaret ja revontulet nyt vaikka esimerkiksi. Ja samalla tajuaa, että puna-vihersokeat solubiologit lienee aika harvassa, yllä näytetyn kuvan kaltaisesta tilanteesta johtuen. Nuo kun taitaa olla sovittu että tubuliini on aina kuvattu punaisella, aktiini vihreällä ja tumat sinisellä. Omanlaisensa standardi siis.
Mutta jäin silti miettimään että miksi näin on. Keksin hyvän ehdotuksen ja yhden huonon. Looginen ehdotus on se, että ensimmäiset löydetyt fluoresoivat väriaineet/materiaalit sattuivat emittoimaan valoa vihreän värin aallonpituudella; puhun nyt FITC:stä (fluorescein isothiocyanite, fluorescein on löydetty alunperin 1871) ja GFP:sta (green fluorescent protein, eristetty melkein vuosisata myöhemmin vuonna 1962 A. victoria-meduusasta). Näistä tuli myöhemmin yhdet käytetyimmistä fluoresoivista väriaineista biotutkimuksen puolella. Mutta toki tutkittavasta asiasta haluttiin myös värjätä jotain muuta ja mikä erottuisikaan paremmin yhdestä väristä kuin sen vastaväri. Vihreän vastaväri kun on punainen niin luonnollisest pyrittiin kehittämään punainen fluoresoiva väriaine. Näin siis ollan päädytty vihreän ja punaisen värin käyttämiseen myös muilla tutkimuksen aloilla kuin pelkästään mikroskopiassa - tai näin ainakin teorisoin.
Tai sitten joku entisaikain tutkija on halunnut tehdä källin puna-vihersokealle kollegalleen ja kehitteli siksi juuri tämän väriset fluoresoivat väriaineet. Mjaa, ehkei kuitenkaan.
Muita hyviä/huonoja ehdotuksia? :)
Nykyäänhän värejä on jo huomattavasti enemmän, tsekatkaa vaikka Roger Tsienin (kyllä, se nyt jo edesmennyt nobelisti) labran kotisivut TÄÄLTÄ. On muute aika herkullisen keltainen tuo mBanana.
Ja hieman lisätietoa fluoresoivien värien historiasta saat TÄSTÄ esityksestä.
