Kun tutkija arviointiprosessin osti

Kirjoitan (vieläkin, vaikka aika pitkällä jo ollaan) systemaattista katsausta väitöskirjani aiheesta. Aina tasaisin väliajoin tarkistelen joitain tietoja ja yksityiskohtia artikkeleista itsestään. Yhtenä päivänä erästä systemaattiseen katsaukseeni tulevaa artikkelia uudelleen vilkaistessani huomasin sen etusivulle ilmestyneen sanan retracted eli suomeksi takaisin vedetty. Kirosin hiljaa mielessäni ja totesin, että empä taidakaan sisällyttää tätä kyseistä artikkelia katsaukseeni.

Artikkeli voidaan vetää takaisin useasta syystä: artikkelissa olevia kuvaajia tai tuloksia on voitu manipuloida, julkaisuun voi olla sisällytetty vain hypoteesia tukevat tulokset, eläin- tai kliinisten kokeiden eettisissä luvissa on voinut olla ongelmia tai puutteita ja n+1 muuta syytä. Yleensä takaisin vedetyssä artikkelissa olevia tuloksia käsitellään kuin niitä ei olisi koskaan julkaistu. Minun löytämässäni takaisin vedetyssä artikkelissa oli kyse tieteelliseen julkaisemiseen tärkeänä osana liittyvästä prosessista - vertaisarvioinnista. 

Ilmeisesti on mahdollista ostaa myös julkaisun tekoon liittyviä palveluita, lähinnä artikkelin kirjoittamista ja kielenkorjausta. Tämä on ihan ymmärrettävää ja järkevääkin, sillä todellakaan kaikki tutkijat eivät ole kirjailijoita tai englannin natiivipuhujia (tieteen kieli kun on englanti). Mutta, koska rahalla saa ja hevosella pääsee, niin on ilmeisesti myös mahdollista ostaa itselleen paljon muutakin, esimerkiksi vertaisarviointi! Eli käytännössä joku henkilö/yritys myy palveluna vertaisarviointeja henkilöltä X, joka voi olla joko täysin kuvitteellinen henkilö kuvitteellisilla tieteellisillä meriiteillä ja yhteystiedoilla tai oikea henkilö väärillä yhteystiedoilla. Kun ko. yhteystiedoilla sitten haetaan vertaisarviointia niin sellainen kyllä saadaan, mutta se ei vain vastaa tieteellistä vertaisarviointia -  arviota ei suorita toinen samalla alalla oleva tutkija, arviossa ei osata ottaa kantaa tutkimusasetelman tai päätelmien ongelmiin, valittuihin tilastotieteen menetelmiin jne. Täyttää kakkaa koko vertaisarvio siis niin sanotusti ja ihan takaisin vedon arvoinen juttu.

Tässä vaiheessa täytyy kiittää tiedeyhteisön sisäistä totuuteen pyrkimistä siitä, että yleensä havaitut ongelmat tuodaan julki ja väärä tieto ei pääse leviämään. Tietenkään tämä prosessi ei ole aukoton ja varmasti on olemassa useita julkaisuja, joissa on tahallista tai tahatonta väärää tietoa. Mutta jotain kuitenkin.

Loppuun vielä linkki COPEn lausuntoon.

Kesäterveisiä Kuopiosta!

Heippa!

Kesä on jo edennyt päälle puoleen väliin, tai ainakin vuosi on, ja päivät ovat alkaneet lyhentyä. Ajattelin tähän väliin ottaa tosi lyhyen tilannekatsauksen, kun nyt on tosiaan kesän takia jäänyt blogi omalta osalta vähemmälle huomiolle.

Olen nyt asunut Kuopiossa about viisi kk ja täytyy sanoa, että kesällä on paljon mukavampi tutustua kaupunkiin kuin talvella. Kuopio on Kallaveden ympäröimä ja maisemat aikamoisen hienot! Myös ihmiset ovat enemmän liikkeellä ja olen saanut lisää uusia tuttavuuksia. Kuuluu siis hyvää tänne Savoon! Alla muutama kuva tutustumisretkiltä:

Väinölänniemi

Kesä-Memmu

Neulamäen luontopolku

Yliopiston viereinen rapakko.

Vuorilampi

Tällä hetkellä olen vahtimassa Ninnin karvakorvia, näitä kauniita leidejä!

Mau mau, ensi kerralla taas oikeaa asiaa!

-Memmu 

ps. Puhelimella on jännä kirjoittaa :'D

Pitäisikö biokemia ottaa mukaan perus- ja toisen asteen opetukseen?

Perus- ja lukio-opetusta on viime vuosina rukattu uuteen uskoon ihan kunnolla. Aineopetuksesta ollaan siirtymässä ilmiöiden kautta tapahtuvaan opiskeluun, koululaiset halutaan liikkeelle pölyisistä luokkahuoneista ja mitä lie vielä päälle. Pitäisikö samalla biokemian opetus lisätä mukaan?

Niina

Kiitos älypuhelimien, yhä nuoremmat uivat uutisvirrassa. Nuorilla on ainakin omasta mielestään hyvä medialukutaito (”Nuoret ja nettilähteiden luotettavuus”-tutkimus). Minua ei huolestuta nuorten kyky arvioida lähdettä, vanhemmalla väellä vain olisi paljon opittavaa. Minua huolestuttaa, etteivät kaikki ymmärrä lukemaansa. Kun sinänsä luotettava lehti tekee tiedeuutisen, se tuppaa olemaan melko pelkistetty. Silloin on vaikeaa arvioida sisällön käytännön merkitystä. Minusta kaikkien ihmisten pitäisi ymmärtää vähän perinnöllisyystiedettä, mikrobiologiaa ja orgaanista kemiaa – eli biokemiaa. Jos biokemia ei onnistu omana aineenaan, niin toinen mikä voisi auttaa, on tieteellinen ajattelu! Ei minään kuivana filosofian tuntina, vaan osana kaikkia aineita!

Krista

Ehdottomasti ei - lukujärjestykseen ei kaivata enään yhtään erillistä ainetta pidentämään koulupäivää.

Näin jälkikäteen oon kyllä huomannut, että biokemiakin on mukana toisen asteen opetuksessa (ainakin lukiopuolella) ja jonkin verran jo ihan perusopetuksessakin. Se vain yleensä kulkee biologian seurassa ja joskus harvoin saatetaan kemian (orgaaninen kemia) tai miksei terveystiedonkin (erilaiset testit, esim. veren sokerin mittaus) opetuksessakin käsitellä jotain biokemiallista ilmiötä. Uuden aineen opetuksen sijaan toivoisinkin, että näiden jo opetettavien aineiden yhteydessä tuotaisiin selkeämmin ilmi, että kyseessä on biokemian alan aihe.