Pitkästä aikaa pitää kirjottaa omiin töihin liittyen. Minulle iskettiin ennen kesälomia haaste: väittele ennen ensi vuoden loppua! Huh-huh. Ehkä
tämä tarkoittaa, että tänä vuonna viimeinkin lähtee loputkin artikkelit
eteenpäin. Tämä myös tarkoittaa, että pitää ryhtyä pikkuhiljaa kirjoittamaan
itse kirja. Kirjallisuuskatsauksesta on hyvä aloittaa, koska muut osiot voivat
muuttua sen mukaan, mitä päätämme julkaista väitökseen liittyvissä
artikkeleissa ja mikä jää joko myöhemmin julkaistavaksi tai pelkästään kirjaan
tulevaksi. Olen jo jonkin aikaa kerännyt artikkeleita talteen sitä varten, ja
ajattelin tässä jakaa mietteitä mielenkiintoisimmista.
Uskokaa tai
älkää, minä katson huvikseni vapaa-ajallani potilaista tehtyjä tilastoja. Vastaan
tuli artikkeli, jossa Koskinen&Alaranta nimiset tutkijat tekivät katsauksen
Suomalaisten aivovammapotilaiden tietoihin. Tämä on harvinaista herkkua, koska
muuta maailmaa harvemmin kiinnostaa lukea yksittäisen maan ongelmista. Olen
kuitenkin suomalainen aivovammatutkija suomalaisessa yliopistossa, joten
haluan väitöskirjaani edes vähän tietoa Suomen tilanteesta.
Olen pitänyt sen
verran monta posteriesitystä, että seuraavat tiedot tulevat selkärangasta: Kansainvälisistä
tutkimuksista tiedetään, että Euroopassa aivovamman saa joka vuosi 2.5
miljoonaa ihmistä, joista 75 000 kuolee sen seurauksena. Nuorilla
aikuisilla aivovamma on suurin kuoleman tai vammautumisen syy. Miesten riski
saada aivovamma on kaksi kertaa suurempi kuin naisilla. Ehdottomasti
suurimmassa riskissä ovat vanhukset, jotka myös saavat vakavampia
vammoja ja joutuvat viettämään pitemmän aikaa sairaalassa. Suurimmat aivovamman
aiheuttajat ovat liikenneonnettouudet sekä kaatuminen/putoaminen (englannin ”falling”
viittaa molempiin. Nämä on niputettu kaikkialla yhteen.)
Mutta mitenkäs Suomessa? Koskinen&Alarannnan tutkimusaineisto kattoi
kaikki aivovamman vuoksi sairaalaan päätyneet potilaat vuosilta 1991-2005. ”Aivovammaksi”
luettiin aivotärähdykset, kallonmurtumat, sekä pään mustelmat ja verenvuoto. Näistä
aivotärähdys oli kaikein yleisin syy sairaalakäynnille.
Ensimmäisenä kiinnostaa tietenkin aivovammojen määrä ja kuolleisuus.
Vertailun vuoksi laitan tähän vielä artikkelissa mainitut tiedot USA:sta ja
Euroopasta yleisemmin:
USA
|
Eurooppa
|
Suomi
|
|
Aivovammoja yhteensä / 100 000
ihmistä
|
403,1
|
235
|
101
|
Kuolleisuus / 100 000 ihmistä
|
18,1
|
15,4
|
18,1
|
Näyttäisi siltä, että joko suomalaiset eivät raportoi kaikkia aivovammoja,
tai sitten niitä sattuu muuta maailmaa vähemmän. Kuolleisuudessa olemme kuitenkin
valitettavasti muuta Eurooppaa edellä. Meillä miesten riski saada aivovamma oli
vain 1.42-1.49 kertainen naisiin verrattuna. Kyseenalaista tasa-arvoa? Miehet kuolevat naisia todennäköisemmin aivovamman seurauksena. Jännä kyllä, naisten sairaalareissut olivat kuitenkin keskimäärin 1,2 päivää pitempiä
kuin miesten. Mitenkähän on, toipuvatko miehet nopeammin, vai ovatko naiset
vain huolestuneempia tilastaan? Tai ehkä pitempi sairaalareissuun johtavat vammat ovat naisilla tasaisemman vakavia, kun taas miehet saavat enemmän joko naisia lievempiä tai suoraan kuolemaan johtavia tärskyjä.
.
Suurimmat aivovamman aiheuttajat ovat kaatumiset/putoamiset sekä
liikenneonnettomuudet, kuten muuallakin maailmasssa (Viereisessä kuvassa toisen
artikkelin tilastointia syistä). Erona esimerkiksi USA:han kuitenkin on, että
kaatumiset/putoamiset ovat Suomessa yleisin syy joka ikäryhmässä, kun taas
rapakon takana liikenneonnettomuudet ovat yleisempiä ikävälillä 10-54 vuotta.
Kaatumiset jakautuvat aika luonnollisesti niin, että kaatumisia tapahtuu
enemmän hyvin nuorille ja toisaalta vanhoille. Tähän väliin pitää huomauttaa,
että pieni lapsi toipuu isoistakin tärskyistä suorastaan ilmiömäisen hyvin, kun
taas vanhoilla ihmisillä toipuminen on hitaampaa.
Koskinen&Alaranta antaa muuten mielenkiintoista nippelitietoa.
Ensinnäkin suurin osa kaatumisista/putoamisista tapahtuu siten, että henkilö kaatuu/putoaa
alle metrin korkeudelta. Kiipeilläänkö Suomessa näin ahkerasti tuoleille?
Toisekseen, liikenneonnettomuuksien takia sairaalaan joutuneet olivat lähes
yhtä usein pyöräilijöitä kuin autoilijoita. Kannattaa siis käyttää kypärää!
Loppuun vielä pakollinen kissakuva. Tätä kaveria ei haitannut hypätä
kolmannen kerroksen parvekkeelta. Omistaja sai enemmän vammoja sydämmentykytyksesta kuin tämä karvapallo putoamisesta:
Lähteet:
Yleistä tietoa aivovammoista
Euroopassa: https://www.center-tbi.eu/
Artikkelit:
Sanna Koskinen &
Hannu Alaranta. Traumatic brain injury in Finland
1991-2005: A nationwide register study of hospitalized and fatal TBI. Brain
injury, March 2008; 22(3): 205-214
Alaranta H, Koskinen S, Turkka J.
Tapaturmainen aivovaurio ei ole harvinainen. Suomen Lääkäril 2002;57:4801-4
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti