Näytetään tekstit, joissa on tunniste joulu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste joulu. Näytä kaikki tekstit

perjantai 23. joulukuuta 2016

It is THAT time of the year again!

Joulu! Aika jolloin otetaan joulupukista mallia vatsakummun kasvatuksessa, ihmetellään Petteri-poroon johtanutta jalostusprosessia (vaiko sittenkin mutaatio, hmm-m) ja päivitetään labrapäiväkirja vihdoinkin ajantasalle.

Näin joulun alla kannattaa myös muistaa, että tutkimus ei ole aina niin vakavaa ja vilkaista isojen julkaisijoiden joulunumeroita. Niistä löytyy hyvin ajoittain ajankohtaisia ja kieliposkessa toteutettuja tutkimuksia, kuten tämä vuonna 2012 julkaistu tutkimus siitä miksi Petterin nenä hohtaa. Tänä vuonna BMJ on julkaissut mm. tutkimuksen tieteellisen spämmin määrästä ja siitä, miten Pokemon Go on vaikuttanut ihmisten liikkumiseen (katso video alta!). 



Muistakaa vältttää ylensyöntiä ettei porokarsinooma (hikirauhasten pahalaatuinen kasvain) iske! Näillä vinkeillä höystettynä koko BioPeople-blogin kirjoittajakaarti toivottaa

 Rauhallista joulua ja mahtavaa uutta vuotta!

keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Vaarallista joulua

Piparit

Keittiöstä löytyi sekä kanelitankoa, että jauhettua versiota.
Lajikkeesta tai kumariinipitoisuudesta ei mitään tietoa.
Mitäpä olisi joulu ilman pipareita? Ennen kuin mussutat itsesi hassuksi piparkakuilla, mieti hetki niiden sisältöä. Yksi pääasiallisista piparin mausteista on kaneli, joka puolestaan sisältää maksaa vaurioittavaa ainetta nimeltään kumariini, Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto määrittelee siedettäväksi päiväsaanniksi 0-0.1mg kumariinia per painokilo [1]. Kumariinin määrässä on vaihtelua riippuen onko käytetty kaneli oikeaa kanelia vai halvempaa - ja kumariinipitoisempaa - kassiaa, jota käytetään yleisesti korvikkeena ympäri Eurooppaa [2]. Maustekaapissani olevasta kanelipurkista ei käynyt ilmi, mitä lajiketta siihen oli käytetty, joten oletetaan pahinta: erään mittauksen mukaan jauhetussa kanelissa saattaa olla kumariinia jopa 7670 mg/kg [3]. Noin 60kg painava allekirjoittanut saa syödä päivässä 6mg kumariinia. Tästä saadaan pyöräytettyä, että saan syödä 0,782g kanelia päivässä. Keittiövaa'an mukaan yksi teelusikallinen kanelia painaa 3g. Yksinkertaiseen piparitaikinaan [4] menee kaksi teelusikallista kanelia, joten ehkä kannattaa rajoittaa taikinan syöntiä leipomisen aikana...

Allergeenit

Joulu on oikea allergeenien ilotulitus, joka saattaa latistaa herkempien joulumielen. Jos kylään on tulossa pähkinäallergikko, kannattaa manteli jättää pois puurosta. Sen sijaan esimerkiksi moniin jouluruokiin kuuluvaa muskottipähkinää voi huoletta käyttää - muskotti ei nimittäin ole pähkinä. Mielenkiintoista kyllä, kaneli, inkivääri ja kardemumma saattavat aiheuttaa oireita pujo- ja koivuallergikoille. Suosin itse aitoa joulukuusta, mutta sen mukana kulkeituvat itiöt ovat niin ikään liikaa monille. Lisätietoja ja neuvoja allergia ja astmaliiton sivuilta: http://www.allergia.fi/ajankohtaista/?x24557=321757. 

Tuoksukynttilät

Itsehän aloitin polttamaan kynttilöitä heti kun illat pimenivät tarpeeksi. Sitten eräs kanssabloggaaja huomautti, että ne pilaavat sisäilman ja aiheuttavat vaikka mitä pahaa. Jotkin kynttilät savuttavat enemmän kuin toiset, jolloin ilmaan vapautuu hiilimonoksidia ja nokea. Kynttilästä saattaa myös vapautua laaja kirjo muita kemikaaleja, joista osa aiheuttaa syöpää (mikäpä ei aiheuttaisi). Sitä, onko tuoksukynttilöistä todellista vaaraa, on vaikea tutkia. Ihmiset polttavat eri määriä eri laatuisia kynttilöitä erilaisissa asunnoissa. Toisaaalta altistumme myös ulkona ollessamme suurelle määrälle pienhiukkasia. Ovatko kynttilät siihen verrattava haitta? Yksiselitteisen vastauksen puutteessa annan kuvallisen vinkin:


Kun kynttilän sammuttaa puhaltamisen sijaan tällaisella söpöllä kynttilänsammuttimella, ei tule vetaistua niin paljon savua henkeen :)


Kaikesta huolimatta, hyvää joulunodotusta! 

-Ninni

P.S. Vinkki nro 2: Jos glögi alkaa kyllästyttää, koettakaa maustettuja kahveja. Tämän hetken suosikki on sekoitus suklaa- ja hasselpähkinäkahvia.



[1] Ravindran, P. N., Nirmal-Babu, K., & Shylaja, M. (2004). Introduction. In Cinnamon
and Cassia: The genus Cinnamomum (pp. 1e13). Boca Raton: CRC Press.
[2] Blahova, J., & Svobodova, Z. (2012). Assessment of coumarin levels in ground cinnamon
available in the Czech retail market. Scientific World Journal, 2012,
263851.
[3] Woehrlin, F., Fry, H., Abraham, K., & Preiss-Weigert, A. (2010). Quantification of
flavoring constituents in cinnamon: high variation of coumarin in cassia bark
from the German retail market and in authentic samples from Indonesia.
Journal of Agricultural and Food Chemistry, 58, 10568e10575.
[4] http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/6165/Piparitaikina/