keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Työnhakuvinkkejä

Oikeastaan ajattelin ensin kirjoittaa jotain tieteen kriittisyydestä ja epävarmuudesta (positiivisesti ajateltuna), mutta tälläsien tekstien kirjottaminen on itelle jotenkin tylsää ja työlästä. Joten päädyin sitten kirjoittamaan yhden neuvo-postauksen, koska näitä on helpompi kirjoittaa ja joku saattaa ehkä oikeasti hyötyä näistä jotain. Tiedä sitten kuinka mielenkiintoista luettavaa nämä on, ehkä? Ehkä ei?

Työnhakukoulutuksia

Työnhakukoulutuksia järjestää useampikin taho, mm.:
    - Työvoimatoimisto (mutta en ole kuullut näistä koulutuksista hirveästi hyvää).
    - Yliopisto (satunnaisia koulutuksia, mutta opiskelijakeskuksessa on myös uraohjausta!).
    - Ammattiliitot (kannattaa liittyä jäseneksi, vink vink).
    - Muut järjestöt ja hankkeet kuten Uranoste.

Työnhakukoulutukset voi käsittää mitä vaan työhaastatteluihin valmistautumisen ja CV:n
kirjoittamisen väliltä. Yleensä nämä koulutukset ei maksa mitään, mutta peruuttamatta jättämisistä saattaa joku pieni rahallinen muistutus tulla. Ite olen käyny noissa Uranosteen ja yliopiston koulutuksissa ja tykkäsin molemmista. Uranosteen koulutukset oli kyllä laadukkaampia, kouluttajat rautaisia ammattilaisia ja tapahtumien henki hyvä (kaikkiin kysymyksiin sai selkeän vastauksen jne).  Suosittelen lämmöllä, varsinkin jos tietää, että jossakin osa-alueessa ois kehittämistä!

Netti on myös pullollaan erilaisia työnhakuun liittyviä oppaita, kannattaa etsiä ja vilkaista!

Mitä kautta löytää työnantajat?

Helpointa on käyttää erilaisia hakupalveluita avoimien työpaikkojen etsimiseen. Tälläisiä ovat mm. TE-palvelut, Monster ja Aarresaari. Näissä palveluissa näkyvät avoimet työpaikat ovat vain jäävuoren huippu - iso osa avoimista työpaikoista ei ole avoimessa haussa tai päteviä henkilöitä otetaan töihin ihan ilman pitkää ja kallista hakuprosessia. Kannattaa siis olla itsekkin aktiivinen ja etsiä mahdollisia työnantajia kaikkialta: useat yritykset ovat nykyään aktiivisia SoMessakin (kuten Twitter tai Facebook), mutta voit etsiä yrityksiä  myös vaikkapa ammattiliiton LinkedIn-sivujen kautta. Useat yritykset ilmoittaa avoimista työpaikoistaan vain nettisivuillaan (myös yliopistot), joten ne kannattaa aina vilkaista. Ja hei, vaikka avointa työpaikkaa ei juuri sillä hetkellä olisikaan niin kysymisestä ei ole ikinä haittaa - reippaasti vaan yhteydenottoa ja kertomaan omista kyvyistään ja kuinka tarpeellinen voisit olla ko. yritykselle tai tutkimusryhmälle.
        Jos työnteko ulkomailla kiinnostaa niin työpaikkoja mainostavia sivustoja löytyy. Nopealla etsimisellä ainakin Science Careers- ja Life Science Network-sivustot tarjoaa ihan hyvät listat avoimista työpaikoista. Aika paljon oli kuitenkin päällekkäisyyksiä näissä listoissa, joten  jos haluaa tiettyyn maahan, yliopistoon tai yritykseen niin kannattaa tsekkailla näiden paikkojen omia nettisivuja ensin.

Ole oma itsesi - hyvässä ja pahassa.

Tästä puhuttiinkin jo Henun ja monen muun kanssa irkissä joskus aiemmin. Tottahan jokainen haluaa esittäytyä edukseen haastatteluissa, mutta olen silti itse vakaasti sitä mieltä että rehellisyys kannattaa eikä omia taitoja kannata alkaa liiottelemaan tai peittelemään omia huonoja puolia. Negatiiviset asiatkin voi kääntää edukseen. Jos vaikka olet huono aikatauluttamaan, kerro tästä ja kysy samalla onko yrityksellä/ryhmällä olemassa vaikkapa viikkopalavereja, joiden avulla projektien edistymistä on helppo seurata. Kukaan ei ole täydellinen ja mikään ongelma ei ole niin iso, etteikö sinua palkattaisi pelkästäään sen yhden virheen vuoksi. Varsinkin jos olet itse tietoinen vioistasi ja valmis keskustelemaan/etsimään tapoja vähentää virheidesi merkitystä.

Ja viimeinen sekä tärkein - You can do it!

-Krista

keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Elämää komeetalla, ehkäisy Alzheimerin tautiin ja muita uutisia

Hei kaikille!
 
Viime aikoina on tapahtunut vaikka mitä jännää monella eri tieteen saralla. Koska olen henkeen ja vereen tiedeintoilija, tässä muutama sellainen, jonka haluan jakaa muiden kanssa:

Plutosta kuva

Ah, vihdoinkin! Muistan melko hämärästi, mutta muistanpas kuitenkin kun New Horizon laukaistiin matkaan vuonna 2006. Olin silloin, hetkinen... kahdeksannella? Huh-huh, onpas siitä aikaa. Ja olenpas minä vanha. Mutta hienoa, että New Horizon pääsi Pluton luo ehjänä ja tutkimuslaitteetkin ovat ilmeisesti toiminnassa. Tähän blogiin ei enää kerkeä luotaimen ottamia kuvia, mutta eiköhän lehdistö pidä huolta, että niitä tulvii netissä muutenkin. Nyt pitää vielä odotella, että Philae löytää komeetan pinnalta elämää, niin tämä vuosi jää tähtitieteen historiaan.

Ravitsemuksen merkitys Alzheimerin hoidossa

Tämä ei ole maailmanluokan uutinen, mutta kuulin siitä itse ensimmäisen kerran Kuopion Alzheimer-symposiumissa. Ideana ei ole niinkään pysäyttää Alzheimerin tautia itsessään - se joka siihen keksii ratkaisun, lyö vielä rahoiksi. Tarkoituksena on sen sijaan puuttua Alzheimerille tyypilliseen synapsikatoon. Synapsien muodostumiseen liittyy olennaisena Kennedy -reaktioreitti. Reaktioreitti näyttää kutakuinkin tältä:
Hoidon ideana on syöttää henkilölle kaikkia reaktioreitin osasia, jolloi synapsien muodostuminen tehostuu. Kaikki ainekset voi periaatteessa saada ruoan mukana, mutta tähänkin on tietenkin olemassa kaupallinen valmiste (kuinka muuten, rahaa on kiva saada), Souvenaid, jota valmistaa Nutricia. Koetan yleensä olla mainostamatta, mutta tänään teen poikkeuksen kahdestakin syystä. Ensinnäkin tuo edellinen kaavio on muokattu Nutrician sivuilta ja toisekseen, yritys kertoo avoimesti, mitä valmiste sisältää. Se on mielestäni reilua, koska nyt jokainen tietää, mitä syö ja voi myös yrittää saada samat ravintoaineet muualta. Yritys ei yritä turhaan pimittää vaivalla hankittua tutkimustietoa, vaan tarjoaa, että "hei, tee toki miten haluat, mutta jos haluat helpon ja varman tien, niin me autamme." Lukijoiden elämää helopottaakseni, päiväannoksessa Souvenaid juomaa on seuraavia aineita:

EPA (kalaöljy) 300 mg
DHA (kalaöljy) 1200 mg
Fosfolipidit 106 mg
Koliini 400 mg
UMP (uridiinimonofosfaatti) 625 mg
E-vitamiini 40 mg
C-vitamiini 80 mg
Seleeni 60 µg
B12-vitamiini 3 µg
B6-vitamiini 1 mg
Foolihappo 400 µg
Huom! Yksinään esim B-vitamiinit eivät auta, koska silloin jokin muu reaktioreitin tekijä rajoittaa prosessia. Ja sitten se ikävä puoli: ruokavalio auttaa vain hyvin varhaisen vaiheen Alzheimerin taudissa. Mutta tämäkin on paljon enemmän kuin ennen.

Bazinga! Isoja asioita on tapahtunut!

Valmistuin :D Olen nyt MASTER OF SCIENCE. Ei tosin tunnu miltään, kun alotin jo väitöskirjan.. Kirjoitan ensimmäistä artikkelia. Se on hyvin tuskallisen hidasta.. Onneksi on jotain mitä odottaa. Lähden nimittäin lokakuussa Neuroscience-konferenssiiin Chicagoon! Kyseessä on maailman suurin vuosittainen neurotieteilijöiden tapaaminen, jonne minäkin nyt pääsen esittelemään tutkimustani!


Siinä isoimpia mielen päällä olevia asioita. Koska Plutosta, ei ole vielä kuvia, laitan tähän kissavideon. Koska internet.


-Ninni

tiistai 7. heinäkuuta 2015

Kuukausi harjoittelua takana

Juhannuksena Uppsalassa.
Ensimmäinen kuukausi on sujunut tosi tosi hyvin ja nyt on karisseet ne viimeisetkin epävarmuudenrippeet siitä, etten pärjäisi tai että minulta odotettaisiin sellaisia asioita mitä en osaa. Tekniikoita saa opetella huomattavasti rauhallisempaan tahtiin kuin mitä kurssilabroissa. Cryo-leikkelykin tuntuu nyt huomattavasti rennommalta, kun noudatin ohjaajan vinkkiä ja otin kuulokkeet mukaan musiikinkuuntelua varten. Bussi- ja tunnelbanamatkojakin voi nykyään sanoa rentouttaviksi, kun aloin ottaa termariin mukaan kahvia ja lueskellut kirjaa tai kuunnellut musiikkia samalla.

Turistina Gamla Uppsalassa. Mäet on hautoja.
Labrahommien lisäksi olen osallistunut yhteen Journal Clubiin, jossa esittelin yhdessä toisen opiskelijan kanssa erään artikkelin, jonka kaikki osallistujat olivat lukeneet etukäteen ja sitten artikkelin tuloksista keskusteltiin yhdessä ja kritisoitiin päätelmiä ja menetelmä. Oma tietämys aiheesta ei tosin ollut sillä tasolla, että olisin osannut hirveästi esittää mitään kritiikkiä, mutta oli todella mielenkiintoista kuulla millaista kritiikkiä aiheen asiantuntijat esittivät artikkelista. Hieman toisin toteutettuna toisin Journal Clubit tosi mielelläni Histoninkin keskuuteen, mutta pitää varmaan vähän kuullostella ensin muilta opiskelijoilta miten paljon tuollaiseen löytyy kiinnostusta ja miten se kannattaisi toteuttaa. Journal Clubeista oli kyllä puhetta palautepäivillä loppukeväästä, mutta en tosiaan aiemmin oikein edes tiennyt, miten nuo toimivat. Lyhyesti sanottuna siellä siis keskustellaan jostain artikkelista, jonka kaikki lukevat ennen tilaisuutta. Opiskelijaversion näkisin itse sellaisena rentona tilaisuutena, johon joku meidän opeista voisi tulla kertomaan jostain mielenkiintoisesta artikkelista, jonka opiskelijat lukisivat toki etukäteen ja siitä voitaisiin sitten keskustella yhdessä. Rentouden taso voisi olla jopa ehkä pari olutta samalla, niin puhuminen ei ole niin jännittävää. Toisaalta Journal Clubin voisi järjestää myös jonkin kurssin yhteyteen, jolloin artikkelin aihealue olisi helpompi valita kurssin sisällön mukaisesti.

Kaikkein parasta on kuitenkin ollut ehkä huomata, miten jännittävää tutkimustyö oikeasti on! En olisi ikinä arvannut miten jännältä tuntuu katsella omia värjäyksiä mikroskoopilla, kun kukaan muu ei ole koskaan ennen (ainakaan tiedettävästi) etsinyt juuri niitä samoja juttuja. Kuullostan tosi salaperäiseltä, mutta en halua alkaa lörpöttelemään tarkemmin siitä mitä tuolla ryhmässä tutkitaan tällä hetkellä, sillä en halua vahingossakaan kertoa mitään julkaisematonta tai salaista tietoa.

keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Huomasittekos muuten...

..., että tää meijän piskuinen blogi on ollu olemassa jo vuoden verran? Wuhuu, bileet?!?! Voi olla kyllä vähän hankalaa järjestää mitään kemuja ku kirjoittajat on tällä hetkellä niin hyvin hajaantuneet ympäri Suomi-Ruotsi-akselia. Mutta jos ei muuta niin virtuaalinen ylävitonen Ninnille ja Henulle, we rock :) Ensimmäinen vuosi on menny aika mainiosti, ainakin allekirjoittaneella (ja kai Ninnillä ja Henullakin? :3), joten eiköhän tätä hommaa jatketa. Ja kiitos tietysti myös lukijoille! Aihe-ehotuksia, palautetta ja muuta sen sellasta otetaan vastaan!

Koska tilastollinen tieto on aina tilastollinen tieto niin täältä tulee: 
- Ensimmäinen teksti on julkaistu 18.6.2014 eli vähän ennen juhannusta viime vuonna.
- Julkaistuja tekstejä yhteensä 63 kappaletta, joista 8 kappaletta vierailevilta kirjoittajilta.
- Lukukertoja on yhteensä yli 5,500 ja eniten tätä sivustoa on luettu helmikuussa 2015 (yli 800 kertaa).

Samaan syssyyn voisin hehkuttaa vielä vähän muutakin nimittäin yhtä korttipeliä. Eräs toinen oululainen biokemisti (kulkee nimellä Benu) oli bongannut tälläisen korttipeliprojektin tuotoksen Kickstarter-sivustolta, hommannut sen ja sitä sitten pelailtiin yksi ilta. Kickstarter-projektithan ovat siis näitä joukkorahoitusprojekteja eli projektin tekijä esittelee projektin, pyytää rahaa projektin toteuttamiseen ja asiasta kiinnostuneet voivat lahjoittaa haluamansa summan projektin edistämiseksi. Tällä hetkellä tuolta sivustolta löytyy useampiakin bio-teemaisia projekteja, vähän kaikkea taiteesta (bakteeri-bioprinttejä!)  ja peleistä (live-ongelmanratkaisusokkelopeli twistillä!) aina yhteisöaktiviteetteihin (opettavaisia tapahtumia, joissa pääsee itse tekemään labrakokeita!) asti. Check them out!

No kuitenkin, korttipeli on nimeltään Antidote eli suomeksi vasta-aine (tai oikeastaan vastalääke/vastamyrkky on parempi suomennos). Peli alkaa tilanteesta, jossa pelaajat työskentelevät laboratoriossa, jossa kehitetään vasta-ainetta myrkylle X. Yhtäkkiä joku rähmäkäpälä onnistuu päästämään tämän ilmateitse leviävän myrkyn vapaaksi labranne ilmatilaan. Shiiiiiittt... Onneksi teillä on yksi toimiva vasta-aine myrkylle. Harmillisesti ette vaan tiedä mikä kehittämistänne lukuisista vasta-aineista se oikein on. Kello tikittää. Jaatko muiden kanssa tietojasi vai yritätkö pitää tärkeät tiedot vain itselläsi? Millä perusteella valitset toimivan vasta-aineen? Kello tikittää.

            
Pelimekaniikka toimi hyvin, pelit oli joutuisia eikä sääntöjen opetteluun mennyt hirveästi varttia kauempaa. Varsin mukava, lyhyt korttipeli siis. Oma tuuri oli kyllä taas vaan niin huono taas tällä kertaa että ei mitään rajaa (eli toisin sanoen, en pelannut tarpeeksi hyvin). Mutta eipä siinä silti mitään, hauskaa oli ja pääsi tutustumaan uuteen korttipeliin. Suosittelen kokeilemaan jos tulee vastaan!

Eipä muuta tällä kertaa, muistakaa käydä lukona nauttimasta hyvästä kelistä!

-Krista

PS. Gradu on palautettu! VIHDOINKIN. Siitä sitten ehkä lisää muissa postauksissa.