Suomalainen tautiperintö - synnynnäinen laktaasin puutos

Toisia valmistujaisia viettänyt Memmu on blogitekstin kanssa pahasti myöhässä, pahoittelut, mutta tässä tämä nyt olisi! Kiireen huomaa myös tekstin tönkköydestä ja lähteiden määrästä *add self-criticism*, mutta ensi kerralla sitten paremmin.

Synnynnäinen laktaasin puutos

Laktaasi on ohutsuolen seinämällä esiintyvä entsyymi, joka katalysoi laktoosin (maitosokeri, tuttu juttu suomalaisille) pilkkoutumisen galaktoosiksi ja glukoosiksi hydrolyysin seurauksena (kuva 1). Laktoosi ei sellaisenaan imeydy ohutsuolesta elimistöön, vaan vaatii tämän pilkkoutumisen pienemmiksi sokereiksi, jotka imeytyvät.

Kuva 1: Laktoosin hydrolyysi galaktoosiksi ja glukoosiksi laktaasin toimesta. Wikimedia Commons.

Laktoosi-intoleranssista puhuttaessa tarkoitetaan oireita, jotka syntyvät laktoosi-pitoista ravintoa nauttiessa ja kun tämä pilkkoutumaton laktoosi päätyy ohutsuolesta paksusuoleen. Näitä oireita ovat vatsakipu, ripuli, ilmavaivat, pahoinvointi ja turvotus. Oireet aiheutuvat pilkkoutumattoman laktoosin päästessä paksusuoleen, jossa suolen oma floora pilkkoo sen ja synnyttää erinäisiä kaasuja (mm. divety, hiilidioksidi ja metaani). [1.]

Yleistä sairaudesta

Synnynnäinen laktaasin puutos eli CLD (congenital lactase deficiency) on autosomaalinen resessiivisesti periytyvä sairaus, joka kuuluu suomalaiseen tautiperintöön ja tunnetaan vastasyntyneiden ripulitautina. Taudissa laktaasientsyymin aktiivisuus joko puuttuu kokonaan tai on vähäistä. Kuitenkin muiden sokereita hajottavien entsyymien aktiivisuus ja ohutsuolen limakalvon rakenne ovat normaalit. [2.] 

Kun laktaasin aktiivisuutta ei ole, laktoosi ei pilkkoudu eikä näin ollen imeydy elimistöön. Suoleen syntyy osmoottinen paine, joka aiheuttaa vesiripulia. Tämä aiheuttaa vauvalle kuivumistilan, kun elimistöstä siirtyy nestettä ulosteisiin. Vesiripuli on vaarallinen vastasyntyneille, joiden pääravinnonlähde on luonnollisesti äidinmaito. Sairautta ”hoidetaan” laktoosittomalla ruokavaliolla eli ajoissa havaittuna sairaus on kohtuullisen vähäinen haitta. Hälyttimien kannattaa soida, jos vauvan paino ei ala nousta vastasyntyneen alkupainosta, vaikka ruokahalu on hyvä, sekä jos uloste on vetistä ripulia.  [2.]

Geneettinen tausta

Sairaus aiheutuu mutaatioista laktaasientsyymiä koodaavassa geenissä. Suomalaisilta oli vuoteen 2009 mennessä löydetty 7 mutaatiota, joista yksi on päämutaatio ja muut harvinaisempia, ja italialaisilta lisäksi kaksi muuta mutaatiota. Näistä viisi johtaa ennenaikaiseen lopetuskodoniin, jolloin proteiinia ei koodata loppuun asti. Muut mutaatiot ovat missense-mutaatioita, joissa kodoni on muuttunut sen verran, että se koodaakin eri aminohappoa, joka vaikuttaa proteiinin kolmeuloitteiseen rakenteeseen laskostumisen kautta. Näiden mutaatioiden tunnistaminen on mahdollistanut geenitestit diagnosoinnin tueksi. [2.]

Synnynnäinen vs. aikuistyypin laktaasin puutos

Taudista esiintyy kahta alatyyppiä: synnynnäinen laktaasin puutos ja aikuisiän laktaasin puutos. Nämä on aika helppo erottaa toisistaan jo pelkästään nimenkin perusteella. Synnynnäisessä taudissa entsyymin aktiivisuutta ei ole ollenkaan/juurikaan heti elämän alusta asti, kun taas aikuistyypin laktaasin puutoksessa entsyymin aktiivisuus muuttuu myöhäisemmällä iällä (tunnetaan myös hankinnaisena laktaasin puutoksena, ks. PS). Aikuistyypin mutaatio ei myöskään ole itse laktaasia koodaavan geenin sisässä vaan sen säätelyalueella, jolloin se ei vaikuta suoraan proteiinin rakenteeseen vaan ilmeentymiseen/ekspressioon. Synnynnäinen laktaasin puutos on harvinainen maailmalla, mutta suhteellisen yleinen Suomessa ja näinollen kuuluu suomalaiseen tautiperintöön. Aikuistyypin laktaasin puutos vaihtelee väestöjen välillä ja eri iässä. [2.]

Lisää yleisistä asioista ja perinnöllisestä laktaasin puutoksesta voi lukea Valion sivuilta (katso havainnollistava kuva!). Siellä tosin tauti on nimetty/popularisoitu laktoosi-intoleranssiksi, vaikka tätä nimitystä käytetään oireista eikä taudista [1.].

-Memmu the hankinnainen laktoosivammanen

PS: Hankinnainen laktaasin puutos on nisäkkäiden/imeväisten normaalitila, joka tulee silloin, kun poikanen on tarpeeksi vanha käyttämään muita ravinnonlähteitä (emon maito on sitten varattu seuraaville poikasille) ja tällöin laktaasin aktiivisuus pienenee n. kymmenesosaan [3.]. ELI kansankielellä "laktoosi-intoleranssi" on ihan normaali juttu. Täällä pohjoisessa me ollaan jänniä, kun suurinosa tyypeistä voi juoda tavallista maitoa (myöhäinen vallitsevan/dominoivan ominaisuuden mutaatio ettei tule hankinnaista laktaasin puutosta vauvaiän jälkeen, teorioita on esitetty karjatalouden ja maitopohjaisen ruokavalion antavan lisääntymisedun karuissa pohjoisen oloissa eläville [2.]) ja itse asiassa "laktoosi-intolerantikot" ovat vain mutatoituneet takaisin tähän luontaiseen hankinnaiseen laktaasin puutokseen (joko synnynnäiseen tai aikuistyypin).

Lähteet

[1.] Misselwitz B, Pohl D, Frühauf H, Fried M, Vavricka SR & Fox M (2013) Lactose malabsorption and intolerance: pathogenesis, diagnosis and treatment. United European Gastroenterology Journal 1(3) 151–159
[2.] Duodecim 2009;125:766–70 Torniainen S, Savilahti E & Järvelä I
[3.] Suomenlääkärilehti 43/2002 Savilahti E & Järvelä I

Lisää aiheesta:
- http://www.valio.fi/ammattilaiset/ravitsemus_ja_terveys/laktoosi-intoleranssi-2/
- Duodecim 2002;118:873–5 Erkki Savilahti ja Irma Järvelä

- Savilahti E, Launiala K & Kuitunen P (1983) Congenital lactase deficiency. A clinical study on 16 patients. Arch Dis Child 58(4): 246-252.

- Heyman MB (2006) Lactose intolerance in infants, children, and adolescents. Pediatrics 118(3): 1279-1286.