2016-2017
Krista
Yritin muistella, että mitä viimeksi tuli kirjoitettua vastaavanlaiseen postaukseen, mutta sekä muisti että Google-sedän hakutoiminto pettivät minut tällä kertaa :( Että anteeksi jos tulee toistoa.
 |
| Näitä kaunokaisia löytyy metsästä just nyt! |
Mistä sitten huomaa akateemisen vuoden taas alkaneen? Aiemmin olisin vastannut suuna päänä että Vulcanaliasta (tai tarkemmin Vulcan etkoista) tietenkin! Nykyään...No, ruokalaan tarvitsee jonottaa. Tai oikeastaan ei kannata mennä ollenkaan 11.15-12.15 välisenä aikana. Kevättä kohti ruuhkat helpottuu ku väki vähenee ja kesällä voi mennä ihan millä kellonlyömällä vaan syömään, kunhan lounaspaikka vaan on auki ja ruuhkaksi kutsutaan sitä, kun joku muukin on linjastolla yhtä aikaa itsesi kanssa. Ah, auvoa. Heinäkuu varsinkin on ihan ässä työskentelykuukausi kun kaikki muut on lomalla eli laitteet ja labrat ovat vapaina eikä mihinkään tarvi jonottaa. Suosittelen. Lomailla ehtii sitte vaikka näin sienestys- ja marjastusaikaan tai ottaa pitkän joululoman.
Tämän akateemisen vuoden tavoitteet on aika selvät: ekat julkaisut pitäis saada pakettiin ja julkaistuiksi sekä aloitella uutta aluevaltausta (tai oikeastaan kahta). Eli paljon puuduttavaa istumista ja kirottua kirjoitusta, mutta kevään myötä enemmän lepposia labrahommia myös.
Ninni
Mistä tietää akateemisen vuoden alkaneen? Siitä että kaikki ovat kipeänä töissä. Ja siitä että Savotta-kahvila avaa taas ovensa ja voin käydä hätätapauksessa hakemassa evästä sieltä. Kyseinen kahvila on lukuvuoden aikana auki peräti kolmeen. Huomattavaa luksusta Kuopiossa.
Viime viikon postauksesta kaikki varmaan näkivät mitä minun akateemisen vuoden vaihteessa tapahtui. Nyt ovat sukulaiset tyytyväisiä taas seuraavat kymmenen vuotta ja minä saan jatkaa normaalia elämää. Minulla on jo lista ihania vapaa-ajan projekteja, joihin on mukava upota töiden jälkeen. Olen kehittynyt töiden jättämisessä töihin, kiitos käsitöiden. Tämä tuleekin tarpeen. Syyslukukausi on lyhyt ja vaikka työsopimukseni jatkuukin uuden vuoden jälkeen, niin joulu on sellainen henkinen haamuraja, johon mennessä pitää olla asioita tehtynä. Kirjoitan toista artikkeliani ensimmäisen ollessa vielä revareiden kynsissä. Hirvittää minkälainen tyrmäys sieltä tulee. Jouluun menessä on toivottavasti ensimmäinen versio kasassa niin saan jouluilla hyvällä mielellä. Keväällä pitää ruveta keräämään dataa väikkärin viimeiseen artikkeliin! HUI! Onneksi lähiaikoina on tiedossa kaikkea kivaa, kuten reissu Saksaan.
Alkavan akateemisen vuoden tavoitteet: töissä kaksi artikkelia ulos, vapaa-ajalla uusia vaatteita ja hattu!
Memmu
Otetaan alkuun sama kysymys kuin emännillä: mistä huomaa akateemisen vuoden alkaneen? Kuten Krista jo totesikin, aina ennen se on ollut Vulcan etkot (eli virallisten lukukauden avajaisbileiden aloittelupippalot histonilaisten kanssa). Tämä lukuvuosi on itselläni kuitenkin ensimmäinen, kun en ole enää opiskelija, enkä asu Oulussa. Opiskellessa en koskaan käynyt virallisissa avajaisjuhlissa - ei sillä, että Oulun yliopiston (OY) Saalastinsaliin mahtuisikaan koko yliopiston väki. Tänä vuonna kuitenkin osallistuin töiden puolesta OY:n ja Kajaanin yliopistokeskuksen akateemisen lukuvuoden avajaisjuhlaan täällä Kainuun kamaralla. Ohjelma ei ollut erityisen pitkä, mutta E. Hartemaan lauluesitykset olivat kyllä erittäin vaikuttavia! Ja tulihan se yliopiston rehtori Niinimäkikin nähtyä. Minut voi koettaa bongata laulamasta Nälkämaan laulua täältä.
Ninni
Mistä tietää akateemisen vuoden alkaneen? Siitä että kaikki ovat kipeänä töissä. Ja siitä että Savotta-kahvila avaa taas ovensa ja voin käydä hätätapauksessa hakemassa evästä sieltä. Kyseinen kahvila on lukuvuoden aikana auki peräti kolmeen. Huomattavaa luksusta Kuopiossa.
Viime viikon postauksesta kaikki varmaan näkivät mitä minun akateemisen vuoden vaihteessa tapahtui. Nyt ovat sukulaiset tyytyväisiä taas seuraavat kymmenen vuotta ja minä saan jatkaa normaalia elämää. Minulla on jo lista ihania vapaa-ajan projekteja, joihin on mukava upota töiden jälkeen. Olen kehittynyt töiden jättämisessä töihin, kiitos käsitöiden. Tämä tuleekin tarpeen. Syyslukukausi on lyhyt ja vaikka työsopimukseni jatkuukin uuden vuoden jälkeen, niin joulu on sellainen henkinen haamuraja, johon mennessä pitää olla asioita tehtynä. Kirjoitan toista artikkeliani ensimmäisen ollessa vielä revareiden kynsissä. Hirvittää minkälainen tyrmäys sieltä tulee. Jouluun menessä on toivottavasti ensimmäinen versio kasassa niin saan jouluilla hyvällä mielellä. Keväällä pitää ruveta keräämään dataa väikkärin viimeiseen artikkeliin! HUI! Onneksi lähiaikoina on tiedossa kaikkea kivaa, kuten reissu Saksaan.
Alkavan akateemisen vuoden tavoitteet: töissä kaksi artikkelia ulos, vapaa-ajalla uusia vaatteita ja hattu!
Memmu
Otetaan alkuun sama kysymys kuin emännillä: mistä huomaa akateemisen vuoden alkaneen? Kuten Krista jo totesikin, aina ennen se on ollut Vulcan etkot (eli virallisten lukukauden avajaisbileiden aloittelupippalot histonilaisten kanssa). Tämä lukuvuosi on itselläni kuitenkin ensimmäinen, kun en ole enää opiskelija, enkä asu Oulussa. Opiskellessa en koskaan käynyt virallisissa avajaisjuhlissa - ei sillä, että Oulun yliopiston (OY) Saalastinsaliin mahtuisikaan koko yliopiston väki. Tänä vuonna kuitenkin osallistuin töiden puolesta OY:n ja Kajaanin yliopistokeskuksen akateemisen lukuvuoden avajaisjuhlaan täällä Kainuun kamaralla. Ohjelma ei ollut erityisen pitkä, mutta E. Hartemaan lauluesitykset olivat kyllä erittäin vaikuttavia! Ja tulihan se yliopiston rehtori Niinimäkikin nähtyä. Minut voi koettaa bongata laulamasta Nälkämaan laulua täältä.
Mitä tavoitteita minulla on kuluvalle lukuvuodelle? Jatkaa tutkimusta biosensoreiden parissa, käydä parilla työreissulla verkostoitumassa, popularisoida tiedettä, olla aktiivinen työyhteisössä esim. keilauksen järjestämisessä... Oikeastaan tavoitteena on jälleen uuden ison kokonaisuuden hahmottaminen ja parhaiden ratkaisujen löytäminen. Sitten siviilipuolella onkin vähän selkeämmät sävelet: salibandy ja Pohjois-Suomen kolmosdivari! Katsotaan tuleeko uudella joukkueella turpaan vai yllätetäänkö itsemme!
Loppuun vielä syksyinen kuva työmatkalta:
Loppuun vielä syksyinen kuva työmatkalta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti