Törmäsin erikoiseen uutisiin Ilta-Sanomien sivuilla menneellä viikolla (link link):
Magnuksen katkaravut alkoivat loistaa – jopa kinkku voi valaista itsensä
Pienen biokemistin mieli tietenkin alkaa ensimmäisenä hokemaan sanoja: Lusiferaasi-entsyymi! Bioluminesenssi! Nämähän on tuttuja molekyylibiologian labroista. Bioluminesenssi on siis elävien olentojen ominaisuus eli biologista valontuotantoa. Eniten sitä hyödyntävät jotkin syvän meren olennot, levät, bakteerit sekä sienet ja kiiltomadot eri tarkoitukseen - esimerkiksi kiiltomatonaarat houkuttelevat valollaan paikalle uroskiiltomatoja parittelua varten.
Onko sitten vaarallista syödä jääkaapissa hohkaavia katkarapuja? No, kuten uutisjutussa Eviran ylitarkastajakin toteaa: Tuskinpa vaarallista, mutta ruoka voi olla pilaantunutta muutenkin jos siinä ovat päässeet lisääntymään myös fluoresoivat pieneliöt. Toisaalta hohtava katkarapu voi olla hyvä, spooky lisä Halloween-teemaiseen drinkkiin tai ruokaan!
Ensimmäinen hohtava ruoka tämä ei kyllä ole. Oulussakin tähän on törmätty aiemmin kun oululaisen Saaran graavilohi alkoi hohtaa (link link). Lisäksi Tieteen Kuvalehden sivuilta löytyy hyvä juttu ja video hohtavista sienistä (link link). Suomalaisissakin metsissä voi törmätä hohtaviin satusieniin, sillä pohjanmesisieni sekä nuijamesisieni voivat molemmat tuottaa biologisesti valoa. Jännittävää!
 |
| Hei mekin (plankton) loistetaan! Kuva: National Aquarium. |
PS. GFP eli green fluorescent protein on vähän eri asia, siinä tämä tietty proteiini hohtaa vihreää valoa kun sitä valaistaan ultraviolettivalolla. Eli tällöin ei ole kyse kemiallisen prosenssin aiheuttamasta valosta. Sekin lasketaan kyllä (sekundääriseksi) bioluminesenssiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti