torstai 13. elokuuta 2015

Mikä meillä taas kestää???

18:28:18 <Memmu> hei kuka juökaisi tekstin?
18:28:23 <Aadustar_> kenen vuoro oli kirjottaa tänään-.
18:28:24 <Memmu> ei kukaan?
18:28:28 <Aadustar_> EI ilmeisesti D:
18:28:30 <Memmu> eilen siis
18:28:34 <Memmu> :D
18:28:53 <Aadustar_> Uuuuuuuuuups.
18:29:03 <Memmu> huuuups

Ninni

Niin, uuuups. Tajusimme juuri, ettei kukaan postannut kirjoitusta tällä viikolla. Miksei? Tässä kootut selitykset.

Kaikki juontaa siihen, että ohjaajani ilmoitti vähän aikaa sitten, että hän jää äitiyslomalle vuoden lopussa. Kaikkea hyvää äidille ja lapselle, mutta tämä tarkoittaa myös, että olen lähes koko ensi vuoden ilman pääasiallista ohjaajaani. Tämä taas tarkoittaa sitä, että tietyt asiat pitää olla hanskassa vuoden loppuun mennessä. Ja tästä taas  seuraa, että olen tehnyt töitä keskimäärin 10h/d viimeiset kolme viikkoa. Tervetuloa väitöskirjatyöntekijän elämään! Mutta lohdutttaa, että myös väitöskirjani edistyy nyt harppauksittain. Lisäksi olen suunnitellut tulevia opintojani. Itä-Suomen yliopiston jatko-opiskelijoiden tutkintorakennetta muutetaan. Uudesssa mallissa tarvitsee saada vähemmän opintopisteitä. Arvatkaa kuka on tehnyt paperitöitä vaihtaakseen tutkintorakennetta?

Mites muut?

Ollappa kissa.

Memmu

18:42:15 <Memmu> tää on tää loma mode
18:44:00 <Memmu> ollaan vähä gonahtaneita

Joo, siis minullahan tämä vakkarikirjoittajuus alkaa näin hohdokkaasti, että oletan ettei ollut minun vuoroni kirjoittaa ja keskityin täysin mökkeilemään ja gradun kirjoitukseen! Viikonloppuna Krista tulee käymään täällä minun kotikaupungissa, niin oon häntäkin varten vähän siivoillut saunakamaria ;) Nyt voisi olla hyvä aika vaihtaa loma-modesta takaisin arjen sankari-modeen!

Henu
Huppista keikkaa taitaa olla jo toinen unohdus tältä unohtelijakonkarilta. Olen nukkunut tosi huonosti ja työpäivät ovat olleet järkyttävää jumittamista ja kun olen päässyt kotiin olen lähinnä koomaillut sellaisessa ihmeellisessä jumitustilassa. Väsyttää. Mut siis kyllä mä vielä jossain vaiheessa jaksan tehä sellasen mahtavan yhteenvedon, mitä kaikkee mahtavaa oon tehnyt. Kolme viikkoa ja takas Suomeen... Mulla ei ees oo mitään kuvaa tähän. Such gona.

18:37:27 <Memmu> Kyria: ei voi kirjoittaa kun on mökillä
18:39:20 <Aadustar_> LAitetaan muistiin.
 
"Krista"

On mökillä mustikassa. Palaa sivistyksen pariiin ehkä huomenna. Alkuviikon vietti Keski-Suomessa.


Noniin tytöt, ryhdistäydytäänpä syksyn alkuun.

torstai 6. elokuuta 2015

The Road Trip - Tukholma

[Edit: Viime viikon postaus jäi pois, koska kaikki keskittyivät/valmistautuivat tulevaan Tukholman reissuun, josta tämä postaus on. Hyvittääksemme tyhjän blogiviikon, tällä viikolla julkaistaan kaksi blogitekstiä, joista toinen on Memmun esittely.]

Heja Henna!


Kovin moni ei ehkä tiedäkkään, mutta tälle blogille on myös oma IRC-kanavansa, jossa järjestellään kirjoitusvuoroja ja puhutaan kaikkea maan ja taivaan väliltä (myös blogiteksteihin liittyen). Kesäkuussa, yleisen keskustelun lomassa Memmu huudahti kohtalokkaan lauseen "Hei, tehdään road trip Tukholmaan Henun luo!" ja siitä se idea sitten lähti.

Matkaa suunniteltiin etukäteen IRC-kanavalla ja Skypen välityksellä. Tukholma on helppo paikka matkustaa: paikalle pääsee niin laivalla, autolla kuin lentäenkin. Kielimuuri on lähinnä henkinen (kaikkien on pakko opetella ruotsia kuitenkin) ja englannillakin pärjää tarvittaessa. Kaupat on pitkään auki, julkinen liikenne toimii ja ruotsalaiset auttaa kyllä, jos vaan uskallat kysyä. Tukholmassa on (ainakin vielä) Henu, jota kannattaa lähtä tervehtimään ;)

Pe 31.7. - Lähtöpäivä

6.10 - Helvetti ku väsyttää... mutta pakko lähtä liikkeelle että ehditään järkevään aikaan Tukholmaan.
7.10 - Hirvi tienlaidassa aamuapalalla!
~8.00 - Aamukahvit, matkaeväiden osto ja tankkaus Tornion ABC:llä. Elämä voittaa.
Sundsvall. Yllätttäen myös kirkko.
8.00 - Kelloja on siirretty tunnilla taaksepäin, koska aikavyöhykkeet (Suomessa kello on siis 9.00).  Peura tienlaidassa. Ruotsin kertausta Aitoa menoa-videon avulla - Nu ska vi börja, saat***! 
8.10 - Kalix. Ensimmäinen Ruotsin lippu bongattu! Ja UFO! Huomataan, että pohjois-Ruotsin rannikko muistuttaa hämmentävän paljon Pohjanmaata. Lisäksi ruotsalaisilla on erilaiset nopeusrajoitukset kuin Suomessa (110 km/h vs 100 km/h, 90 km/h vs 80 km/h jne.)
8.26 - Lisää luontobongausta, tällä kertaa haukkoja.
11.27 - Meidät ohittaa Helvetin Enkelien johtaja ja sen apuri.
13.00-13.30 - Pysähdytään Umeån keskustaan syömään. Laitettiin parkkikiekko, vaikka ilmeisesti sellaisia ei Ruotsissa käytetä?!? Ainakaan fyysistä sakkolappua ei ikkunaan ilmestynyt vaikka ruualta palatessa vastaamme tuli epäilyttävän paljon parkkipirkkoa muistuttava henkilö.

Älä tapa itseäsi hissillä.
15.-15.30 - Tankkausongelmia. Ekanakin bensa-asemia on aavistuksen harvemmassa kuin Suomessa ja toisekseen niissä ei käy Visa Electron :( Onneksi mukana oli myös muita pankkikortteja niin saatiin tankattua.
18.13 Hornet-patsas! Eikä nyt puhuta mistään ruokaan liittyvästä.
~20.00 - Dragon Gate. Yhtäkkiä tyhjästä ilmestyy Kiinan muuri ja valtava kiinalaistyyppinen linnarakennus, ilmeisesti kyseessä olikin vain vähän erikoisempi bensa-asema.
 - Perillä Tukholmassa Henun luona. Todettiin, että Tukholmassa on kakkaa ajaa autoa perjantai-iltana - ihmisiä on liikkeellä paljon ja kaikki ajaa järkiään ylinopeutta. Parin seikkailun (tie oli vaikeampi kuin mitä kartalla näyttää) ja harharetken jälkeen päästiin perille nättiin ja rauhalliseen Södermalmiin. Memmu ei saanut sydänkohtausta, vaikka lupasi (Memmu ajoi). Väsymys oli sen verran kova, että iltapalan ja -toimien jälkeen kaikki nukahti ennen puoltayötä.




La 1.8. - Kävelypäivä

Gamla Stanin kapeat kadut.


8.00 - Herättiin toteamaan, että me ei osata vieläkään lukea ruotsalaisia pysäköintiopasteita. Toisin sanoen, viikonloppuna ei tarvitse maksaa parkkeerauksesta, wuhuu! Aamupala ja päivän suunnitelmien lukkoon lyöminen.
~9.30 - Lähdetään kävelemään kohti Gamla Stania (matkaa noin puolitoista kilometriä). Matkanteko on hidasta, koska näkymät on kuvaamisen arvoisia.
Linnanvahti. Tämä seisoi sivummalla niin sai kuvattua.
10.30 - Gamla Stan eli Vanha Kaupunki. Eli siis se saari, jolta Tukholman rakentaminen on aloitettu. Nykyään täynnä kapeita kujia, käsityöläiskauppoja ja turistipuoteja. Käytiin vilkaisemassa Tyska kyrkan eli saksalainen kirkko, jota Memmu ei ensin meinannut tunnistaa ("Hei, mun ruotsi on parantunu ku ymmärrän nää tekstit niin hyvin!" "Memmu, tuo teksti on saksaksi." "AI ONKO?!? Hups."). Kirkon sisäosa on _todella_ pramea: kultauksia on paljon, urkuja on kahdet ja more-or-less alastomia patsaita aivan joka kulmalla. Samalla reissulla katsastettin myös Finska kyrkan eli suomalainen kirkko, joka oli aivan täydellinen vastakohta aiemmin nähdylle saksalaiselle kirkolle - matala kivinen rakennus, jonka seinässä on risti eikä sisään päässyt. Että niin. Takapihalla sentään oli toivomuskaivo ja pieni poika(uhri)patsas eli nämä suomalaisen uskon symbolit. Not.
12.15 - Vahdinvaihto linnanpihalla. Eli THE turist attraction. Toiset näki jotain, toiset vain kuuli. Väkeä oli kuin pipoa.
13.30 - Huomattiin  aamulla, että Stockholm Pride osuu juuri tälle päivälle. Eli totta helvetissä mennään katsomaan (eihän näitä Suomessa näe kuin Helsingissä). Seisottiin noin kaksi tuntia auringonpaisteessa  ihmettelemässä LGBT-ihmisten paraatia ja nähtiin mm. tanssivia poliiseja, paljon jonkun muiston kunniaksi käveleviä ihmisiä, karhumiehiä, erikoisia asuja... mutta aivan liian vähän tissejä ja mustia dildoja :(


15.45 - Nälkä, ruokaa! Päädyttiin pieneen kahvilaan, jossa oli monta erilaista tiskiä, joilla myytiin erityyppisiä tuotteita. Ninni yritettiin salamurhata salaattiin kätketyllä muovinpalalla (syyllistä etsitään edelleen).
Tanssiva poliisisetä. Hienot moovsit!
16.10 - Medeltids Museet eli keskiaikainen museo. Päivä oli mennyt yllättävän nopeasti ja museo oli auki vain viiteen, joten kierrettiin se läpi pikavauhtia. Museo oli oikein mukava ja siihen olisi voinut aivan hyvin kuluttaa muutaman tunninkin.
17.45 - Karolinska Institut, tarkemmin Centrum för Molekylär Medicin eli molekyylilääketieteen keskus. Henu kävi pienen mutkan labrassa valmistelemassa juttuja maanantaita varten. Me muut "järkytettiin" työkaveria perusläpällä.
21.00 - Takaisin yöpaikkaan. Mietittiin jopa lähipubiin menemistä, mutta sitten laiskuus voitti ja haettiin vain lähikaupasta pussikaljat ja pelattiin koko loppuilta Cards Against Humanity-korttipeliä. Good shit. Henu voitti.


Tukholma on täynnä alastomia patsaita.


Su 2.8. - "Lepopäivä"

Piknikillä Djurgårdenilla.

9.30 - Hiiiiiiidas herätyyyyyyyyys. Aamupala ja ruokakauppaan ostamaan piknikeväät (patonkia levitteineen, hedelmiä ja suklaakakkua) sekä päivällistarvikkeet. Suunta kohti Djurgårdenia.
~12.00 - Kiertelyä Djurgårdenissa. Naureskelua alastonpatsaille (aivan joka kulmassa) ja Biologiska Museetin ihailua (paanuista rakennettu alppimaja). Hyvän piknikpaikan metsästystä. Onneksi Djurgårdenissa puistoalueita riittää, me päädyttiin saaren pohjoispuolelle lähelle Skansenia (aatelisten entinen metsästys- ja hupialue).
~14.00 - Piknik nautittu ja kylmä säärintama (lue:sade) alkoi uhkaamaan joten päätettiin siirtyä kohti Vasa Museetia.
~14.30-17.00 - Kylläpäs tuo Vaasa-laiva on ollut aivan saatanan iso. Ja huonosti rakennettu (upposi rantaan neitsytmatkallaan). Museo itsessään on kyllä aivan 5/5 - hyvin rakennettu, monipuolinen ja museokaupassa on järkevät hinnat (postikortit 5 kr , vink vink). Vaasa-laivasta puhuttaessa pitää myös muistaa aika legendaarinen teekkarijäynä.
Onhan se iso.
 ~20.00 - Takaisin majapaikassa. Päivälliseksi on pastaa ja lihapullia tomaattikastikkeessa. Om Nom. Ja host-emännän leipomaa leipää. Om NOM NOM!
~21.00 - Päätetään lähteä käymään läheisellä Sofia kyrkanilla iltakävelyllä ja etsimässä yksi geokätkö. Huonot apuvälineet on huonot. Loppuilta kuluu pakkaillessa, puhuessa ja seuraavan yön/aamun lähtöä miettiessä. 




Ma 3.8. - Paluupäivä

4.15 - Ylös ja aamupalaa naamariin.  
5.00 - Ruotsalaiset on perkeleen hyviä parkkeeraamaan tiheästi. Toisin sanoen, auton edestä ja takaa mahtui juuri ja juuri kulkemaan. Onneksi auton kääntösäde on pieni ja päästiin pois naarmuitta. Viimeiset halaukset ja eikun kohti pohjoista!
Aamuaurinko ja yksi Tukholman monista kirkoista.
9.15 - Sundsvall, Ikea. Lounasbrunssi 69 kr, kelpaa! Lähin vihreää muistuttava oli kyllä varmaan mätitahna, mutta eipä tänne laihtumaan tultukaan! Pekonia, nom nom. Lounaan jälkeen nopea kierros myös ihan kaupan puolella, pehmikset mukaan ja takaisin tien päälle.
13.58 - The never-ending vicious circles of Umeå, kutsutaan myös kiertoliittymiksi. Missattiin nämä tulomatkalla kun ajettiin keskustan kautta. Ehkä ihan hyvä, että missattiin.
18.47 - Kalix. Poroja!
~19.30 - Haparanda, Maximarket. Piti olla irtoteetä myynnissä irtokarkkien tapaan, mutta eipä ollutkaan :( Onneksi oli sentään erikoisen(hyvän)makuisia energiajuomia.
20.00 - Kahvit ja tankkaus Torniossa. Memmu jäi heilastelemaan. Pohditaan saadaanko loppumatkalla turpaamme kun takaikkunalla loistaa Pride-lippu.
21.30 - Krista jää Ouluun. Ninni jatkaa vielä matkaa Kuopioon.

Vieraasta vakkariksi

[Edit: Viime viikon postaus jäi pois, koska kaikki keskittyivät/valmistautuivat tulevaan Tukholman reissuun, josta tämän viikon toinen postaus on. Hyvittääksemme tyhjän blogiviikon, tällä viikolla julkaistaan siis kaksi blogitekstiä.]

Esittelyssä Memmu


Tukholman ajomatkan
väsynyt takapenkkiläinen.
Nyt kävi niin, että laskeuduttuani Suomeen kuukausi sitten päätin, että on ehkä aika sitoutua vakavasti. Nimittäin tähän blogiin. En ole täysin uusi kynä tälle blogille,  vaan "kirjoitusnäytteitä" on jo annettu tässä, tässä sekä tässä. Sitäkin tutumpi olen muille vakiokirjoittajille, vastikään Oulusta valmistuneille ja maisterivaiheen biokemian opiskelijoille. Koska blogi on julkinen ja tutut eivät kata koko lukijakuntaa,  niin tässäpä muutama perusasia minusta.

Olen Kristan kanssa aloittanut biokemialla n vuotta sitten. Ouluun päädyin mm. koska se sijaitsee 2 tunnin junamatkan päässä kotikaupungistani. Olen asunut kahteen otteeseen ulkomailla opiskeluaikanani; ensin Erasmus-vaihdossa Wienissä, Itävallassa, 5 kk ja äskettäin gradulabroissa Jenassa,  Saksassa, 8 kk. Yllättäen puhun saksaa (tai ainakin ymmärrän saksaa ja puhun sen verran kuin on tarve). Olen haaveillut omasta kissasta pienen ikuisuuden ja haaveilu sen kuin jatkuu. Tykkään käsitöistä, mökkeilystä ja sählystä. Uusin ihastukseni on geokätköily. Syksyn tavoitteena on saada gradu kirjoitettua ja paperit ulos vuoden vaihteessa... Siinäpä tiivistetysti, jospa siitä saa jonkunlaisen käsityksen!

Pyrin kirjoittamaan tänne blogiin informatiivisia tekstejä aiheista, jotka tietenkin koskettavat itseä, mutta joista voisi olla joskus myös hyötyä muillekin joko yleissivistävässä mielessä tai ihan käytännön asioissa.Aina tietenkin jollain aasinsillalla biokemiaan liittyen. Näin aluksi katsotaan, että minkälaisia juttuja tytöt päästävät minulta läpi, ennenkuin pääsen täysin sooloilemaan. Taso on huikea ja vaatimukset korkealla ;)


Kesäterveisin,
Memmu

...
Ps. Joku voi miettiä miksi en ole aiemmin liittynyt vakiokirjoittajiin, vaikka olen välillä tänne kirjoittanut ja aika usein hehkutan typyjen blogia. No, ei pidä suinpäin rynnätä suhteeseen! Ensin katsellaan ja kuulostellaan millainen se tuleva kumppani on, ja ehkä vähän kokeillaankin mitä se sietää ennenkuin laitetaan pallo jalkaan! ;) plus jokainen suhde vaatii aikaa, jota toivottavasti nyt on enemmän, kun ei ole armaan Saksan byrokratia häiritsemässä ja netti pelaa paremmin. 

keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Työnhakuvinkkejä

Oikeastaan ajattelin ensin kirjoittaa jotain tieteen kriittisyydestä ja epävarmuudesta (positiivisesti ajateltuna), mutta tälläsien tekstien kirjottaminen on itelle jotenkin tylsää ja työlästä. Joten päädyin sitten kirjoittamaan yhden neuvo-postauksen, koska näitä on helpompi kirjoittaa ja joku saattaa ehkä oikeasti hyötyä näistä jotain. Tiedä sitten kuinka mielenkiintoista luettavaa nämä on, ehkä? Ehkä ei?

Työnhakukoulutuksia

Työnhakukoulutuksia järjestää useampikin taho, mm.:
    - Työvoimatoimisto (mutta en ole kuullut näistä koulutuksista hirveästi hyvää).
    - Yliopisto (satunnaisia koulutuksia, mutta opiskelijakeskuksessa on myös uraohjausta!).
    - Ammattiliitot (kannattaa liittyä jäseneksi, vink vink).
    - Muut järjestöt ja hankkeet kuten Uranoste.

Työnhakukoulutukset voi käsittää mitä vaan työhaastatteluihin valmistautumisen ja CV:n
kirjoittamisen väliltä. Yleensä nämä koulutukset ei maksa mitään, mutta peruuttamatta jättämisistä saattaa joku pieni rahallinen muistutus tulla. Ite olen käyny noissa Uranosteen ja yliopiston koulutuksissa ja tykkäsin molemmista. Uranosteen koulutukset oli kyllä laadukkaampia, kouluttajat rautaisia ammattilaisia ja tapahtumien henki hyvä (kaikkiin kysymyksiin sai selkeän vastauksen jne).  Suosittelen lämmöllä, varsinkin jos tietää, että jossakin osa-alueessa ois kehittämistä!

Netti on myös pullollaan erilaisia työnhakuun liittyviä oppaita, kannattaa etsiä ja vilkaista!

Mitä kautta löytää työnantajat?

Helpointa on käyttää erilaisia hakupalveluita avoimien työpaikkojen etsimiseen. Tälläisiä ovat mm. TE-palvelut, Monster ja Aarresaari. Näissä palveluissa näkyvät avoimet työpaikat ovat vain jäävuoren huippu - iso osa avoimista työpaikoista ei ole avoimessa haussa tai päteviä henkilöitä otetaan töihin ihan ilman pitkää ja kallista hakuprosessia. Kannattaa siis olla itsekkin aktiivinen ja etsiä mahdollisia työnantajia kaikkialta: useat yritykset ovat nykyään aktiivisia SoMessakin (kuten Twitter tai Facebook), mutta voit etsiä yrityksiä  myös vaikkapa ammattiliiton LinkedIn-sivujen kautta. Useat yritykset ilmoittaa avoimista työpaikoistaan vain nettisivuillaan (myös yliopistot), joten ne kannattaa aina vilkaista. Ja hei, vaikka avointa työpaikkaa ei juuri sillä hetkellä olisikaan niin kysymisestä ei ole ikinä haittaa - reippaasti vaan yhteydenottoa ja kertomaan omista kyvyistään ja kuinka tarpeellinen voisit olla ko. yritykselle tai tutkimusryhmälle.
        Jos työnteko ulkomailla kiinnostaa niin työpaikkoja mainostavia sivustoja löytyy. Nopealla etsimisellä ainakin Science Careers- ja Life Science Network-sivustot tarjoaa ihan hyvät listat avoimista työpaikoista. Aika paljon oli kuitenkin päällekkäisyyksiä näissä listoissa, joten  jos haluaa tiettyyn maahan, yliopistoon tai yritykseen niin kannattaa tsekkailla näiden paikkojen omia nettisivuja ensin.

Ole oma itsesi - hyvässä ja pahassa.

Tästä puhuttiinkin jo Henun ja monen muun kanssa irkissä joskus aiemmin. Tottahan jokainen haluaa esittäytyä edukseen haastatteluissa, mutta olen silti itse vakaasti sitä mieltä että rehellisyys kannattaa eikä omia taitoja kannata alkaa liiottelemaan tai peittelemään omia huonoja puolia. Negatiiviset asiatkin voi kääntää edukseen. Jos vaikka olet huono aikatauluttamaan, kerro tästä ja kysy samalla onko yrityksellä/ryhmällä olemassa vaikkapa viikkopalavereja, joiden avulla projektien edistymistä on helppo seurata. Kukaan ei ole täydellinen ja mikään ongelma ei ole niin iso, etteikö sinua palkattaisi pelkästäään sen yhden virheen vuoksi. Varsinkin jos olet itse tietoinen vioistasi ja valmis keskustelemaan/etsimään tapoja vähentää virheidesi merkitystä.

Ja viimeinen sekä tärkein - You can do it!

-Krista

keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Elämää komeetalla, ehkäisy Alzheimerin tautiin ja muita uutisia

Hei kaikille!
 
Viime aikoina on tapahtunut vaikka mitä jännää monella eri tieteen saralla. Koska olen henkeen ja vereen tiedeintoilija, tässä muutama sellainen, jonka haluan jakaa muiden kanssa:

Plutosta kuva

Ah, vihdoinkin! Muistan melko hämärästi, mutta muistanpas kuitenkin kun New Horizon laukaistiin matkaan vuonna 2006. Olin silloin, hetkinen... kahdeksannella? Huh-huh, onpas siitä aikaa. Ja olenpas minä vanha. Mutta hienoa, että New Horizon pääsi Pluton luo ehjänä ja tutkimuslaitteetkin ovat ilmeisesti toiminnassa. Tähän blogiin ei enää kerkeä luotaimen ottamia kuvia, mutta eiköhän lehdistö pidä huolta, että niitä tulvii netissä muutenkin. Nyt pitää vielä odotella, että Philae löytää komeetan pinnalta elämää, niin tämä vuosi jää tähtitieteen historiaan.

Ravitsemuksen merkitys Alzheimerin hoidossa

Tämä ei ole maailmanluokan uutinen, mutta kuulin siitä itse ensimmäisen kerran Kuopion Alzheimer-symposiumissa. Ideana ei ole niinkään pysäyttää Alzheimerin tautia itsessään - se joka siihen keksii ratkaisun, lyö vielä rahoiksi. Tarkoituksena on sen sijaan puuttua Alzheimerille tyypilliseen synapsikatoon. Synapsien muodostumiseen liittyy olennaisena Kennedy -reaktioreitti. Reaktioreitti näyttää kutakuinkin tältä:
Hoidon ideana on syöttää henkilölle kaikkia reaktioreitin osasia, jolloi synapsien muodostuminen tehostuu. Kaikki ainekset voi periaatteessa saada ruoan mukana, mutta tähänkin on tietenkin olemassa kaupallinen valmiste (kuinka muuten, rahaa on kiva saada), Souvenaid, jota valmistaa Nutricia. Koetan yleensä olla mainostamatta, mutta tänään teen poikkeuksen kahdestakin syystä. Ensinnäkin tuo edellinen kaavio on muokattu Nutrician sivuilta ja toisekseen, yritys kertoo avoimesti, mitä valmiste sisältää. Se on mielestäni reilua, koska nyt jokainen tietää, mitä syö ja voi myös yrittää saada samat ravintoaineet muualta. Yritys ei yritä turhaan pimittää vaivalla hankittua tutkimustietoa, vaan tarjoaa, että "hei, tee toki miten haluat, mutta jos haluat helpon ja varman tien, niin me autamme." Lukijoiden elämää helopottaakseni, päiväannoksessa Souvenaid juomaa on seuraavia aineita:

EPA (kalaöljy) 300 mg
DHA (kalaöljy) 1200 mg
Fosfolipidit 106 mg
Koliini 400 mg
UMP (uridiinimonofosfaatti) 625 mg
E-vitamiini 40 mg
C-vitamiini 80 mg
Seleeni 60 µg
B12-vitamiini 3 µg
B6-vitamiini 1 mg
Foolihappo 400 µg
Huom! Yksinään esim B-vitamiinit eivät auta, koska silloin jokin muu reaktioreitin tekijä rajoittaa prosessia. Ja sitten se ikävä puoli: ruokavalio auttaa vain hyvin varhaisen vaiheen Alzheimerin taudissa. Mutta tämäkin on paljon enemmän kuin ennen.

Bazinga! Isoja asioita on tapahtunut!

Valmistuin :D Olen nyt MASTER OF SCIENCE. Ei tosin tunnu miltään, kun alotin jo väitöskirjan.. Kirjoitan ensimmäistä artikkelia. Se on hyvin tuskallisen hidasta.. Onneksi on jotain mitä odottaa. Lähden nimittäin lokakuussa Neuroscience-konferenssiiin Chicagoon! Kyseessä on maailman suurin vuosittainen neurotieteilijöiden tapaaminen, jonne minäkin nyt pääsen esittelemään tutkimustani!


Siinä isoimpia mielen päällä olevia asioita. Koska Plutosta, ei ole vielä kuvia, laitan tähän kissavideon. Koska internet.


-Ninni

tiistai 7. heinäkuuta 2015

Kuukausi harjoittelua takana

Juhannuksena Uppsalassa.
Ensimmäinen kuukausi on sujunut tosi tosi hyvin ja nyt on karisseet ne viimeisetkin epävarmuudenrippeet siitä, etten pärjäisi tai että minulta odotettaisiin sellaisia asioita mitä en osaa. Tekniikoita saa opetella huomattavasti rauhallisempaan tahtiin kuin mitä kurssilabroissa. Cryo-leikkelykin tuntuu nyt huomattavasti rennommalta, kun noudatin ohjaajan vinkkiä ja otin kuulokkeet mukaan musiikinkuuntelua varten. Bussi- ja tunnelbanamatkojakin voi nykyään sanoa rentouttaviksi, kun aloin ottaa termariin mukaan kahvia ja lueskellut kirjaa tai kuunnellut musiikkia samalla.

Turistina Gamla Uppsalassa. Mäet on hautoja.
Labrahommien lisäksi olen osallistunut yhteen Journal Clubiin, jossa esittelin yhdessä toisen opiskelijan kanssa erään artikkelin, jonka kaikki osallistujat olivat lukeneet etukäteen ja sitten artikkelin tuloksista keskusteltiin yhdessä ja kritisoitiin päätelmiä ja menetelmä. Oma tietämys aiheesta ei tosin ollut sillä tasolla, että olisin osannut hirveästi esittää mitään kritiikkiä, mutta oli todella mielenkiintoista kuulla millaista kritiikkiä aiheen asiantuntijat esittivät artikkelista. Hieman toisin toteutettuna toisin Journal Clubit tosi mielelläni Histoninkin keskuuteen, mutta pitää varmaan vähän kuullostella ensin muilta opiskelijoilta miten paljon tuollaiseen löytyy kiinnostusta ja miten se kannattaisi toteuttaa. Journal Clubeista oli kyllä puhetta palautepäivillä loppukeväästä, mutta en tosiaan aiemmin oikein edes tiennyt, miten nuo toimivat. Lyhyesti sanottuna siellä siis keskustellaan jostain artikkelista, jonka kaikki lukevat ennen tilaisuutta. Opiskelijaversion näkisin itse sellaisena rentona tilaisuutena, johon joku meidän opeista voisi tulla kertomaan jostain mielenkiintoisesta artikkelista, jonka opiskelijat lukisivat toki etukäteen ja siitä voitaisiin sitten keskustella yhdessä. Rentouden taso voisi olla jopa ehkä pari olutta samalla, niin puhuminen ei ole niin jännittävää. Toisaalta Journal Clubin voisi järjestää myös jonkin kurssin yhteyteen, jolloin artikkelin aihealue olisi helpompi valita kurssin sisällön mukaisesti.

Kaikkein parasta on kuitenkin ollut ehkä huomata, miten jännittävää tutkimustyö oikeasti on! En olisi ikinä arvannut miten jännältä tuntuu katsella omia värjäyksiä mikroskoopilla, kun kukaan muu ei ole koskaan ennen (ainakaan tiedettävästi) etsinyt juuri niitä samoja juttuja. Kuullostan tosi salaperäiseltä, mutta en halua alkaa lörpöttelemään tarkemmin siitä mitä tuolla ryhmässä tutkitaan tällä hetkellä, sillä en halua vahingossakaan kertoa mitään julkaisematonta tai salaista tietoa.

keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Huomasittekos muuten...

..., että tää meijän piskuinen blogi on ollu olemassa jo vuoden verran? Wuhuu, bileet?!?! Voi olla kyllä vähän hankalaa järjestää mitään kemuja ku kirjoittajat on tällä hetkellä niin hyvin hajaantuneet ympäri Suomi-Ruotsi-akselia. Mutta jos ei muuta niin virtuaalinen ylävitonen Ninnille ja Henulle, we rock :) Ensimmäinen vuosi on menny aika mainiosti, ainakin allekirjoittaneella (ja kai Ninnillä ja Henullakin? :3), joten eiköhän tätä hommaa jatketa. Ja kiitos tietysti myös lukijoille! Aihe-ehotuksia, palautetta ja muuta sen sellasta otetaan vastaan!

Koska tilastollinen tieto on aina tilastollinen tieto niin täältä tulee: 
- Ensimmäinen teksti on julkaistu 18.6.2014 eli vähän ennen juhannusta viime vuonna.
- Julkaistuja tekstejä yhteensä 63 kappaletta, joista 8 kappaletta vierailevilta kirjoittajilta.
- Lukukertoja on yhteensä yli 5,500 ja eniten tätä sivustoa on luettu helmikuussa 2015 (yli 800 kertaa).

Samaan syssyyn voisin hehkuttaa vielä vähän muutakin nimittäin yhtä korttipeliä. Eräs toinen oululainen biokemisti (kulkee nimellä Benu) oli bongannut tälläisen korttipeliprojektin tuotoksen Kickstarter-sivustolta, hommannut sen ja sitä sitten pelailtiin yksi ilta. Kickstarter-projektithan ovat siis näitä joukkorahoitusprojekteja eli projektin tekijä esittelee projektin, pyytää rahaa projektin toteuttamiseen ja asiasta kiinnostuneet voivat lahjoittaa haluamansa summan projektin edistämiseksi. Tällä hetkellä tuolta sivustolta löytyy useampiakin bio-teemaisia projekteja, vähän kaikkea taiteesta (bakteeri-bioprinttejä!)  ja peleistä (live-ongelmanratkaisusokkelopeli twistillä!) aina yhteisöaktiviteetteihin (opettavaisia tapahtumia, joissa pääsee itse tekemään labrakokeita!) asti. Check them out!

No kuitenkin, korttipeli on nimeltään Antidote eli suomeksi vasta-aine (tai oikeastaan vastalääke/vastamyrkky on parempi suomennos). Peli alkaa tilanteesta, jossa pelaajat työskentelevät laboratoriossa, jossa kehitetään vasta-ainetta myrkylle X. Yhtäkkiä joku rähmäkäpälä onnistuu päästämään tämän ilmateitse leviävän myrkyn vapaaksi labranne ilmatilaan. Shiiiiiittt... Onneksi teillä on yksi toimiva vasta-aine myrkylle. Harmillisesti ette vaan tiedä mikä kehittämistänne lukuisista vasta-aineista se oikein on. Kello tikittää. Jaatko muiden kanssa tietojasi vai yritätkö pitää tärkeät tiedot vain itselläsi? Millä perusteella valitset toimivan vasta-aineen? Kello tikittää.

            
Pelimekaniikka toimi hyvin, pelit oli joutuisia eikä sääntöjen opetteluun mennyt hirveästi varttia kauempaa. Varsin mukava, lyhyt korttipeli siis. Oma tuuri oli kyllä taas vaan niin huono taas tällä kertaa että ei mitään rajaa (eli toisin sanoen, en pelannut tarpeeksi hyvin). Mutta eipä siinä silti mitään, hauskaa oli ja pääsi tutustumaan uuteen korttipeliin. Suosittelen kokeilemaan jos tulee vastaan!

Eipä muuta tällä kertaa, muistakaa käydä lukona nauttimasta hyvästä kelistä!

-Krista

PS. Gradu on palautettu! VIHDOINKIN. Siitä sitten ehkä lisää muissa postauksissa.