Töihin sairaalaan

Eräs kaverini haaveilee pääsystä töihin sairaalaan (hyvä palkka, vakaa työsuhde, potilaslähtöinen työ and what not). Hän ei ole lääkäri, eikä sairaanhoitajakaan vaan (ylläri pylläri) biokemisti. Mitä biokemisti sitten voisi tehdä työkseen sairaalaympäristössä? Kokosin tähän alle listan erilaisia työnimikkeitä, joihin on mahdollista päästä biokemian taustalla, jos vaikka sattuu muitakin kiinnostamaan. Esittelen tehtävät vain lyhyesti, mutta laitan jokaisen kohtaan linkit, joista löytyy lisätietoa.

Muutamia piirteitä on kaikissa koulutuksissa samoja: ne ovat tasoltaan filosofian lisensiaatin tutkintoja, lisämausteena alan erikoiskoulutus. Jos alla on jo filosofian tohtorin arvo, voi koulutuksen käydä tutkinto täydentävänä koulutuksena. Marssijärjestys menee niin, että ensin tullaan valituksi virkaan (esimerkiksi erikoistuva sairaalemisti) ja vasta sitten hakeudutaan koulutukseen. Koulutuksiin on jatkuva haku.

Jos palkkapuoli kiinnostaa niin vilkaiskaapa LAL:n statistiikkaa täältä ja muistakaa että yrityspuolella palkat on vielä vähän kovemmat. Esimerkkinä sairaalakemistin bruttopalkkojen keskiarvo kunnallisella puolella on siinä 4600 euroa kieppeillä per kuukausi. Not bad.

Sairaalageneetikko

Sairaalageneetikon tehtävänä on toimia geneettisten tautien diagnosoinnin apuna, tunnistamassa perinnöllisyystekijöitä ja niiden poikkeamia potilasnäytteistä mikroskopian ja molekyylibiologian mentelmien keinoin. Esimerkiksi kromosominäytteistä voidaan tutkia kromosomin kahdentumisia (esim. Downin syndrooma), mutta nykyään sairaalageneetikko saattaa tehdä myös alttiusgeenitestejä tai tutkia syöpäpotilaiden DNA-näytteitä parhaan hoitokeinon valinnan helpottamiseksi. Lisäksi sairaalageneetikko vastaa työhönsä liittyvien menetelmien ohjeistuksesta, ylläpidosta ja kehityksestä. Sairaalageneetikon virkoja on koko maassa vähän (~15) ja ne ovat hyvin kilpailtuja.  Sairaalageneetikko-nimikkeellä voi työllistyä kuitenkin myös yrityksiin.

Koulutukseen pääsyn kriteereinä on filosofian maisterin tutkinto korkeimmalla arvosanalla suoritettuna tai syventävät perinnöllisyystieteen opinnot ja Pro Gradu-työ ihmissgenetiikan parista. Koulutukseen kuuluu pääasiassa kliinisiä opintoja (~työssäoppiminen) neljän vuoden ajalta ja muutamia teoreettisia opintoja (esim. 20h terveydenhuoltoalan hallinnollista koulutusta). Koulutusta on tarjolla vain Helsingin Yliopistossa.

Milja Kaare, haastattelu TÄÄLLÄ!

Nina Horelli-Kuitunen, haastattelu TÄÄLLÄ!

 Sairaalakemisti

Sairaalakemisti vastaa analyysilaboratorion ylläpidosta, toiminnasta ja menetelmien kehittämisestä, mutta osallistuu myös tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Nykyään työ on hyvin koneistettua ja erilaiset analysaattorit hoitavat mittaukset, esimerkiksi hyytymistekijöiden mittauksen verinäytteestä tai virtsanäytteiden ureamäärityksen. En löytänyt mistään mainintaa virkojen määrästä, mutta OYS:issa oli vuonna 2008 kymmenen sairaalakemistin virkaa, josko sitten siitä voisi jotain päätellä.

Sairaalakemistin koulutusta tarjoaa sekä Itä-Suomen yliopisto että Helsingin yliopisto. Koulutukseen pääsyn vaatimukset ja tavoitteet ovat molemmissa hyvin samanlaiset: Pohjatutkintona pitää olla biokemian, kemian tai niitä liippaavien teknisten alojen ylempi korkeakoulututkinto (esim. filosofian maisteri). Biokemian osaamista pidetään erityisen tärkeänä ja sitä painotetaan pääsyvaatimuksissa. Kurssit ovat hyvin samanlaiset molemmissa paikoissa (esimerkiksi molempiin kuuluu valtakunnallinen sairaalakemistien pätevyyskuulustelu) ja koulutuksen kokonaiskesto on 5 vuotta.

Eevastiina Marjoniemi, haastattelu TÄÄLLÄ!

Outi Malminiemi, haastattelu TÄÄLLÄ!

Päivi Laitinen, uutinen Kalevassa!

Sairaalamikrobiologi

Sairaalamikrobiologi työskentelee kliinisen mikrobiologian laboratoriossa vastaten siellä mm. potilasnäytteiden tulkinnasta, mikrobilääkeresistanssien seuraamisesta, tutkimusmenetelmien käyttöönotosta ja  laadunvalvonnasta. Virkojen määrästä en tiedä, mutta esimerkkinä NordLab:illa on Oulussa kolme sairaalamikrobiologia palkkalistoillaan. ja lisäksi sairaalamikrobiologien ammattiyhdistys vaikuttaa olevan ihastuttavan aktiivinen ( <3). Jonkin verran sairaalamikrobiologin nimikkeellä tehdään myös tutkimusta esim. THL:ssä.

Helsingin  yliopisto on ainoa, joka tarjoaa sairaalamikrobiologin erikoiskoulutusta. Sisäänpääsyyn vaaditaan filosofian maisterin, maa- ja metsätaloustieteiden maisterin tai elintarviketieteiden maisterin (FM, MMM tai ETM) tutkinto pääaineena yleinen mikrobiologia tai mikrobiologia TAI 120 op sivuainekokonaisuus yleisen mikrobiologian alalta sekä 6 kk:n työharjoittelu mikrobiologian alalla ja lisänäyttö tieteellisestä toiminnasta (esim. mukana tieteellisessä julkaisussa). Huhhu.

Näiden sairaamikrobiologien haastattelut löydät TÄÄLTÄ!

Sairaalasolubiologi

Sairaalasolubiologin tietotaidot ovat vahvasti patologian menetelmien asiantuntijuudessa ja työ keskittyykin pääasiassa molekyyli- ja digitaalipatologian menetelmien kehittämiseen. Heillä on oma tärkeä roolinsa potilasnäytteiden analyysien tuottamisessa ja oikeellisuuden valvonnassa. Tämä ammattiryhmä on hyvin uusi ja vielä aika pieni, oma alajaostonsakin ammattiliitossa heille on perustettu vastikään. Virkoja ei liene valtakunnallisestikaan kovin paljon, OYS:ssä niitä on yksi.

Sairaasolubiologin erikoiskoulutusta tarjotaan vain Jyväskylän yliopistossa. Opinnoista sanotaan seuraavaa: "...pohjana on soveltuva luonnontieteellisen alan ylempi korkeakoulututkinto (maisterin tutkinto), opintoihin sisältyvät tai muutoin suoritetut solubiologian tai molekyylibiologian syventävät opinnot sekä aineopinnot biokemiassa tai näitä vastaavat tiedot.". Sopii siis biokemistille kuin jääpuikko räystään reunaan! Opintoihin kuuluu kaikkea kokouksista henkilökohtaisiin työsuoritteisiin.

Minnamaija Lintunen, haastattelu TÄÄLLÄ!

Olayinka Raheem, haastattelu TÄÄLLÄ!

On olemassa myös sairaalafyysikko-työnimike, mutta siihen tarvitaan fysiikan koulutustausta eli lisäkoulutusta vaaditaan jos aikoo tähän työnimikkeeseen päästä biokemistinä.

All in all, sairaalasolubiologi on varmaan biokemistille helpoin tie sairaalatöihin (ainakin jos on lukenut solu- ja molekyylibiologiaa), mutta varmin lienee sairaalakemistin paikka, koska näitä paikkoja on eniten saatavilla.

-Krista

PS. Nobel-komitea yllätti jälleen - olin aivan varma että Doudna & Charpentier-kombo veisi Nobelin joko kemiasta tai lääketieteestä, mutta toisin kävi. No ehkä 5 vuoden päästä kuten aiemmillakin Nobeleilla on ollut tapana? Huvittavaahan tässä on se, että Alfred Nobel on testamentissaan todennut, että Nobel-palkinto annetaan aina sen vuoden merkittävämmälle uudistukselle tieteen saralla, mutta tähän mennessä lähes kaikki tieteen palkinnot ovat tulleet näiden henkilöiden elämäntyöstä....