keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Hyvästi 2014!

Ninni

Ompas ollut melkoinen vuosi. Aika tarkalleen 12 kuukautta sitten lähetin viestin eräälle ryhmänjohtajalle, ja kysyin olisiko ryhmässä tilaa pienelle maisterikokelaalle. Olin kypsytellyt jo pitkän aikaa ideaa Kuopioon muutosta. Anteeksi vain, mutta Oulu on jo nähty :) Tammikuussa pääsin haastatteluun ja paikka heltisi. Samalla iski mieleen, että kevään aikana on pakko saada kursseja kovalla tahdilla läpi, jos meinaan muuttaa Kuopioon asti. Alkuvuosi olikin taistelua opintopisteiden puolesta.Vietimme läksiäisiä toukokuussa. Juhlien aikana koin äkillisen vanhenemisen: Gambina alkoi maistua hyvältä. Pian sen jälkeen jätimme hyvästit Oululle ja suuntasimme Kuopioon. Gradun teon aloitin kesäkuussa.

Ajattelin, ettei toiseen kaupunkiin muuttaminen voi olla kamalan vaikeaa, mutta kuukauden jälkeen huomasin elämässäni valtavan sosiaalisen tyhjiön. Kaipaan hirveästi muiden biokemistien seuraa. Sulhasen opiskelukaverit ovat ihan mukavia, mutta hammaslääkärivitsit eivät oikein uppoa. Osaksi tästä syystä meillä on jääkaapin oveen kiinnitettynä kavereiden terveisiä läksiäisistä ja juomapullona edellä mainittu Gambinapullo.

Toinen iso päätös vuodelta 2014, joka on aiheuttanu stressiä, on päätökseni aloittaa väitöskirjan teon. Sain kuulla mielipiteitä puolesta ja vastaan, mutta loppujen lopuksi päätin, että ellen nyt aloita jatko-opiskeluja, kadun sitä lopun elämääni. Voin siis ilokseni ilmoittaa, että aloitan vuoden vaihteessa virallisesti väitöskirjan teon. Myös gradun kirjoitus on vielä kesken, joten ainakaan keväällä ei tekeminen lopu kesken.

Hyvää uutta vuotta kaikille lukijoille!


Krista

 Kuluvan vuoden voisi aivan hyvin nimetä vastakohtaisuuksien vuodeksi: Kevät meni hiljaisuudessa ja syksy taas on ollut yhtä suhinaa. 

Keväällä olin väsynyt. En tiedä mikä väsymyksen varsinaisesti aiheutti, oliko Histonin puheenjohtajuus väsyttänyt niin kovin vai opintojen suhteellisen kiivas tahti siihen mennessä. Kärsinkö lievästä masennuksesta? En tiedä, mutta intoa ja voimia ei tahtonut löytyä oikeen mihinkään. Joo, totta kyllä, että etsiskelin/pohdiskelin mahdollisia gradupaikkoja, mutta ei sekään oikeen ottanut tuulta alleen. Ajelehdin. Ei innostanut. "Plääh" kuvaa kevättäni oikein hyvin.

Onneksi kesän korvilla Histonin maililistalle pamahti viesti gradutyö-mahdollisuudesta suusyöpätutkimuksen parissa. Otin itseäni niskasta kiinni ja soitin seuraavana päivänä heti aamusta kyseisen ilmoituksen laittajalle. Naps kops, gradupaikka heltisi siltä istumalta. Olo oli mahtava, "Jes tästä se lähtee taas!" Siitä lähtien aika onkin sitten mennyt vauhdilla labrassa oleskellen. Välillä olisi voinut jopa olla hyvä hieman pysähtyä miettimään, mutta en kadu mitään.

Kevään 2015 aikataulu on jo selkeä: Pro Gradu-tön kirjallinen osuus valmiiksi, 3 pikkukurssia suoritettavana sekä yksi harjoittelu ja yksi rästikurssi. Hommaa siis riittää, mutta uskon kykeneväni kaiken tuon suorittamaan ja valmistumaan kesän korvilla. Tästä eteenpäin kaikki on sitten auki, mutta sekään ei oikeastaan pelota (vielä). Kyllä tekevällle aina tekemistä löytyy!

Toimeliasta uutta vuotta!

Henna

Minulle tämä kyseinen vuosi ei ole ollut ihan samanlainen käännekohta kuin Niinalle ja Kristalle. Tämän vuoden aikana biokemia on alkanut kiinnostaa entistä enemmän, kun tieto siitä, miten monenlaisia asioita biokemistit tekevät on syventynyt. Lisäksi tuntui, että viime keväänä opiskelu helpottui huomattavasti, kun aloin käyttää uudenlaisia opiskelutekniikoita. Aloin myös panostaa opiskeluun aiempaa enemmän. 

Opiskeluihin panostaminen tosin näkyi sitten siinä, että en ole ollut läheskään niin tehokas hallituksen jäsen, kuin olin suhdevastaavana 2013. Pakko myöntää, että pöytäkirjojen tulostelu sun muu on välillä venähtänyt turhankin myöhäiseksi. Toivottavasti löydän ensi vuonna paremman tasapainon velvollisuuksien välillä.

Ennen kesää iski hirveä epätoivo, kun mistään paikoista ei kutsuttu haastatteluun, mutta sitten yhtäkkiä sainkin kaksi kesätyöpaikkaa. Kumpikaan ei valitettavasti liittynyt mitenkään biokemiaan ja se tietty vähän harmitti. Tein myös tosi tyhmästi, kun en pitänyt yhtään kesälomaa ja samaa virhettä en kyllä aio toistaa tulevana vuonna. Joululoma tuli erittäin tarpeeseen.

Syksyllä olikin sitten paljon uutta ja ihmeellistä, kun ohjasin uusia fukseja ja omat opiskelut alkoivat uudella kampuksella. Suurimman osan syksystä olin kyllä tosi stressaantunut ja tuntui, että minulla oli ihan liikaa hommaa luottamustoimieni ja opiskelun kanssa, mutta loppujen lopuksi sain kaiken jokseenkin kunnialla hoidettua.

Toivon, että ensivuonna stressaisin vähemmän. Yritän ainakin aloittaa vuoden hyvin, niin ettei hommia jäisi hirveästi rästiin.

Hyvää uutta vuotta kaikille!

keskiviikko 24. joulukuuta 2014

Hyvää joulua!





Kissat majailevat joulun saunamökissä. Yritin tehdä hienon asetelman, mutta kissaisesti kävi... Hyvää joulua kaikille lukijoille!

-Ninni

P.S. Sauna on paras. Ja puuro :P









Porukoiden koira lepäilee nojatuolissa. Jouluefektejä lisätty...

-Henu









Lupailin lapsirikasta joulukuvaa joten täältä pesee. Bonuksena kuvassa myös anoppikokelas. Ja muovikuusi (hyi), joka on vielä pystyssä. Feat omat koivet.

-Krista

PS. Bloggeria ei kannata käyttää tabilla, jossa on olematon netti. Meno oli jähmeämpää ku aamuinen joulupuuro.














keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Miksi hammastahna saa appelsiinimehun maistumaan pahalta?

Kaikki ovat varmaan joskus tehneet sen virheen, että ovat päättäneet juoda raikkaan lasillisen appelsiinimehua hampaiden pesun jälkeen, paitsi että se mehulasillinen on ollutkin kaikkea muuta kuin raikasta. Sama juttu on käynyt ainakin minulle myös mansikkamehun yhteydessä. Joskus aikaisemmin luulin, että minttu ei vain sovi yhteen kyseisten makujen kanssa, mutta mehuhetkiä pilaava pahis ei ole kuitenkaan minttu.

Kielen makualueet. Lähde: Wikimedia commons
Erilaisten makujen maistaminen tapahtuu kielessä olevien makunystyröiden avulla. Makunystyröissä taas on makusilmuja, joissa on makureseptoreita. Reseptorit ovat isohkoja proteiineja, jotka tunnistavat toisia molekyylejä, esimerkiksi tässä tapauksessa vaikka sokerimolekyylin. Erilaiset maut (suolainen, makea, hapan, kitkerä ja umami) erotetaan maistuvaa molekyyliä vastaavaan reseptorin avulla ja maun aistiminen on useiden eri reseptorien tuottama yhdistelmä. [1]

Hammastahnassa on muitakin ainesosia kuin pelkkää minttuaromia ja fluoria. Hammastahnan vaahtoavuus saadaan aikaan eräällä biokemisteille hyvin tutulla aineella eli natriumlauryylisulfaatilla (SDS). SDS kutistaa makeaa maistavia reseptoreja, jolloin mehun makeus ei maistu yhtä hyvin. Lisäksi SDS tuhoaa fosfolipidejä, jotka estävät kitkerän maun reseptoreita. Tämä taas saa kitkeryyden maistumaan voimakkaammin. Siksi appelsiinimehu ja muutkin makeat jutut maistuvat niin kamalille hampipesun jälkeen. [2]

SDS ei ole kuitenkaan ainoa makuaistia sekoittava aine. Länsi-Afrikasta peräisin oleva ihmemarja (miracle fruit, miracle berry) saa kaiken happaman maistumaan makealta. Ihmemarjassa on mirakuliiniksi nimettyä proteiinia, joka sitoutuu makean maun reseptoreihin voimakkaasti ja saa ne herkistymään, jolloin makea maistuu voimakkaammin kuin yleensä. Ihmemarja ei maistu juurikaan miltään ennenkuin suun pH:n siirtyy happaman puolelle (esimerkiksi sitruunaa tai greippiä syötäessä) se tuottaa erittäin makean aistimuksen. Mekanismia ei kuitenkaan tunneta vielä tarkasti. [3]

Ihmemarja. Lähde Wikimedia commons


[1] http://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK11148/
[2] http://health.howstuffworks.com/mental-health/human-nature/perception/orange-juice-toothpaste.htm
[3] http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3189030/

tiistai 16. joulukuuta 2014

Vapaus! ...Ja vastuu.

Lyhyestä virsi kaunis eli Pro Gradu-työni labra-osuus loppui eilein! Ei siis enää labrahommia minulle. Sen sijaan seuraava haaste on koota kaikesta tällä ajalla näistä tekemistä jutuista jotakuinkin järkevä ja koherentti paketti seuraavan kuuden kuukauden aikana. Toisin sanoen, Pro Gradu työn kirjallinen osuus alkaa NYT, huhhuh.

Terveisin
-Krista

keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Vieraskynä: Oletko tehnyt keksinnön?


Tiedätkö, mitä tarkoittaa IPR? Entä tiedätkö, mitä pitää tehdä, jos olet tehnyt keksinnön? Oletko ajatellut yrittäjyyttä yhtenä uravaihtoehtona?


Ajattelin kirjoittaa näistä asioista vierailevana blogistina, sillä arvelen, että vastaat kysymyksiini ”en tiedä” tai ”en ole ajatellut”. Jos vastaat ”kyllä”, niin erinomaista!


Minä olen biokemisti ja tiedetoimittaja, joka työskentelee keksintöjen parissa Oulun yliopistossa. Tehtäväni on auttaa opiskelijoita ja tutkijoita biopuolen keksintöjen kaupallistamisessa. 


On hämmästyttävää, miten vähän biokemian tai muiden luonnontieteiden opiskeluissa tuodaan esille keksintöihin ja yrittäjyyteen liittyviä asioita. Luonnontieteet ovat kuitenkin sellainen tieteenala, jossa tutkimus synnyttää uusia keksintöjä.Syntyy uusia tapoja tuottaa proteiineja bakteereissa, diagnosoida sairauksia, mitata metalleja jätevesistä tai pinnoittaa materiaaleja. 


Niinpä perusasiat keksinnöistä, patenteista ja muista immateriaalioikeuksista (IPR) on hyvä olla halussa. Ne ovat niitä työelämätaitoja, joista nyt puhutaan erityisesti tohtorikoulutettavien kohdalla. Jos haaveilet työstä yrityksen tuotekehityspuolella, niin kartutahan tietojasi myös keksintöjen saralta. 


Monesti biopuolen ihmisiä pelkkä ajatuskin yrittäjyydestä puistattaa. Onhan menneinä vuosina kuultu, kuinka alan yritys tarvitsee huimia summia rahaa tuotekehitykseen ennen kuin mitään plussaa alkaa tulla. Ja usein on jääty kalkkiviivoille rahojen loputtua kriittisessä vaiheessa.
Puolukka, Vaccinium vitis-idaea. Kuva elle.fi - sivustolta.


Mutta on hyvä pitää mielessä, että yrittäjyys ei aina tarkoita lääkkeiden tai diagnostiikkatestien kehittämistä. Myös omaa osaamista voi tuotteistaa, jolloin liiketoiminta ei vaadi suuria investointeja.


Keksintöjen tekeminen ei myöskään tarkoita automaattisesti sitä, että tarvitsee ryhtyä itse yrittäjäksi. Niitä voidaan lisensoida tai myydä olemassa oleville yrityksille. Hyvä idea vetää puoleensa osaavia henkilöitä, joten yrittäjäksi ei tarvitse ryhtyä yksin. Tärkeää on, että tutkimuksessa tehdyt tulokset saadaan laajaan käyttöön. 


Kun seuraavan kerran käytät esimerkiksi Lumenen puolukkaa sisältäviä kosmetiikkatuotteita, niin voit ajatella, että niissä hyödynnetään Oulun yliopistossa syntynyttä keksintöä. 


Tutkimus on synnyttänyt myös uusia yrityksiä. Niistä esimerkkeinä ovat BioSilta Oy ja Paras Biopharmaceuticals Finland Oy.

keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Vaarallista joulua

Piparit

Keittiöstä löytyi sekä kanelitankoa, että jauhettua versiota.
Lajikkeesta tai kumariinipitoisuudesta ei mitään tietoa.
Mitäpä olisi joulu ilman pipareita? Ennen kuin mussutat itsesi hassuksi piparkakuilla, mieti hetki niiden sisältöä. Yksi pääasiallisista piparin mausteista on kaneli, joka puolestaan sisältää maksaa vaurioittavaa ainetta nimeltään kumariini, Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto määrittelee siedettäväksi päiväsaanniksi 0-0.1mg kumariinia per painokilo [1]. Kumariinin määrässä on vaihtelua riippuen onko käytetty kaneli oikeaa kanelia vai halvempaa - ja kumariinipitoisempaa - kassiaa, jota käytetään yleisesti korvikkeena ympäri Eurooppaa [2]. Maustekaapissani olevasta kanelipurkista ei käynyt ilmi, mitä lajiketta siihen oli käytetty, joten oletetaan pahinta: erään mittauksen mukaan jauhetussa kanelissa saattaa olla kumariinia jopa 7670 mg/kg [3]. Noin 60kg painava allekirjoittanut saa syödä päivässä 6mg kumariinia. Tästä saadaan pyöräytettyä, että saan syödä 0,782g kanelia päivässä. Keittiövaa'an mukaan yksi teelusikallinen kanelia painaa 3g. Yksinkertaiseen piparitaikinaan [4] menee kaksi teelusikallista kanelia, joten ehkä kannattaa rajoittaa taikinan syöntiä leipomisen aikana...

Allergeenit

Joulu on oikea allergeenien ilotulitus, joka saattaa latistaa herkempien joulumielen. Jos kylään on tulossa pähkinäallergikko, kannattaa manteli jättää pois puurosta. Sen sijaan esimerkiksi moniin jouluruokiin kuuluvaa muskottipähkinää voi huoletta käyttää - muskotti ei nimittäin ole pähkinä. Mielenkiintoista kyllä, kaneli, inkivääri ja kardemumma saattavat aiheuttaa oireita pujo- ja koivuallergikoille. Suosin itse aitoa joulukuusta, mutta sen mukana kulkeituvat itiöt ovat niin ikään liikaa monille. Lisätietoja ja neuvoja allergia ja astmaliiton sivuilta: http://www.allergia.fi/ajankohtaista/?x24557=321757. 

Tuoksukynttilät

Itsehän aloitin polttamaan kynttilöitä heti kun illat pimenivät tarpeeksi. Sitten eräs kanssabloggaaja huomautti, että ne pilaavat sisäilman ja aiheuttavat vaikka mitä pahaa. Jotkin kynttilät savuttavat enemmän kuin toiset, jolloin ilmaan vapautuu hiilimonoksidia ja nokea. Kynttilästä saattaa myös vapautua laaja kirjo muita kemikaaleja, joista osa aiheuttaa syöpää (mikäpä ei aiheuttaisi). Sitä, onko tuoksukynttilöistä todellista vaaraa, on vaikea tutkia. Ihmiset polttavat eri määriä eri laatuisia kynttilöitä erilaisissa asunnoissa. Toisaaalta altistumme myös ulkona ollessamme suurelle määrälle pienhiukkasia. Ovatko kynttilät siihen verrattava haitta? Yksiselitteisen vastauksen puutteessa annan kuvallisen vinkin:


Kun kynttilän sammuttaa puhaltamisen sijaan tällaisella söpöllä kynttilänsammuttimella, ei tule vetaistua niin paljon savua henkeen :)


Kaikesta huolimatta, hyvää joulunodotusta! 

-Ninni

P.S. Vinkki nro 2: Jos glögi alkaa kyllästyttää, koettakaa maustettuja kahveja. Tämän hetken suosikki on sekoitus suklaa- ja hasselpähkinäkahvia.



[1] Ravindran, P. N., Nirmal-Babu, K., & Shylaja, M. (2004). Introduction. In Cinnamon
and Cassia: The genus Cinnamomum (pp. 1e13). Boca Raton: CRC Press.
[2] Blahova, J., & Svobodova, Z. (2012). Assessment of coumarin levels in ground cinnamon
available in the Czech retail market. Scientific World Journal, 2012,
263851.
[3] Woehrlin, F., Fry, H., Abraham, K., & Preiss-Weigert, A. (2010). Quantification of
flavoring constituents in cinnamon: high variation of coumarin in cassia bark
from the German retail market and in authentic samples from Indonesia.
Journal of Agricultural and Food Chemistry, 58, 10568e10575.
[4] http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/6165/Piparitaikina/