torstai 31. joulukuuta 2015

Menneiden kaivelua ja tulevaisuuden ennustamista

On taas se aika vuodesta kun saa tehdä läjän katteettomia lupauksia, polttaa itsensä uuden vuoden tinoja valaessa ja jatkaa jouluna hyväksi havaittua vyötärön kasvatus - projektia. Mitä lupauksia mahtoivat pienet biokemistityttäremme tehdä viime vuonna ja mitä he kuvittelevat vuodelle 2016, let's find out! 

Ninni

Tämä vuosi tuli juostua läpi. Aloitin alkuvuodesta väitöskirjan teon, vaikka maisterin paperitkaan eivät olleet ulkona. Tein töitä koko kesän ja syksyn yrittäen saattaa maailmaan oman henkisen lapseni ennen ohjaajani konkreettisen jälkikasvun tuloa. Noh, se kaatui jälkimmäisen loppukiriin. Joten ihka oma artikkelini lojuu vielä paranneltavana.

Jotain vuodesta jäi käteen. Sain sentään ne paperit. Huomasin myös, ettei ole fiksua tehdä niin paljon töitä. Uuden vuoden virallinen lupauksen onkin ottaa rennommin. Otan uuden vuoden vastaan Tukholmassa, josta lennän Espanjaan. Vietän reilun viiikon matkaten bussilla ympäri Andalusiaa kaukana sähköpostin tavoittamattomissa.

Alkuvuodesta tapahtuu muutakin jännää! Vuotta 2015 väritti kova ikävä Ouluun jääneiden kavereiden perään. Muutaman viikon päästä tapaan viiden vuoden tauon jälkeen lukiokavereitani! Oiva tilaisuus tarkkailla miten hyvin aivot ovat säilyttäneet tai vääristelleen muistoja...
Ehkä tämä lupaa hyvää ensi vuodelle?

Krista

Kevään suunnitelmat menivät aika lailla kuten odotinkin; kävin muutaman mielenkiintoisen kurssin ja sain gradunikin valmiiksi kesän korvilla. Valmistuminen nyt on vähän jäänyt tietyn nimeltä mainitsemattoman rästikurssin takia, mutta nyt olen saanut senkin sumplittua joten ehkä määkin joskus vielä valmistun! Valmistumista ei ole kyllä yhtään vauhdittanut se, että lepäsin kesän (ekaa kertaa sitten aikuisiällä!) ja heti syksystä aloitin väikkäritutkimusta (johon uppouduin niin täysillä, että kaikki muu jää). Väsynyt olen ollut kuten viime vuonnakin, mutta nyt alan olla aika varma, että pimeydellä on jotain tekemistä asian kanssa - kirkasvalolampun hankintaan perhaps?

Vuonna 2016 olen varmaan aika 50/50 tekemässä laboratoriotyöskentelyä (soluviljelyä, histologiaa jne) ja kirjoittamassa (review-artikkelia pukkaa). Nimeni pitäisi ilmestyä ainakin yhteen julkaisuun. Opiskelen vähemmän, mutta harrastan enemmän.Toivon, että tietoni suupatologiasta syvenee ja tutkimussuunnitelmani tarkentuu. All in all, otan vuoden 2016 vastaan kohtuullisen luottavaisin mielin.

Henna

Nyt on yllättäen käynnyt niin, että en ole tänä syksynä ehtinyt kirjoitella blogiin juuri lainkaan. Koko syksy on mennyt vähän eritavalla kuin kuvittelin.

Viime kevät nyt oli sellaista aika normaalia opiskelua, mitä nyt suorittelin niitä kandin opintoja ja onnekseni sainkin kaikki tehtyä. Muistaakseni tammi- tai helmikuussa sain sen idean, että mitä jos lähtisin Ruotsiin tekemään harjoittelua. Löysin pari kiinnostavaa ryhmää joihin sitten lähetin sähköpostia ja joista toinen tärppäsi. Kesä tulikin sitten yllättävän nopeasti ja yhtäkkiä istuin ensimmäistä kertaa elämässäni yksin lentokoneessa ja lensin kohti Tukholmaa. Harjoittelu ja Ruotsissa oleskelu meni onneksi hyvin, vaikka toki välillä olikin huonoja päiviä, niin muistelen viime kesää lämmöllä. Koko tutkimusharjoittelujakso lisäsi kiinnostustani tutkimusta kohtaan ihan valtavasti ja tuntui, että sain ihan kokonaan uuden näkökulman opiskeluun ja asiat kiinnostivat ihan eri tavalla kuin aiemmin. Ainoa asia, jota kadun kesässä on se, etten pitänyt yhtään lomaa (lukuunottamatta paria vapaapäivää).

Ennen harjoittelun alkua selvittelin Erasmus-tukijuttuja ja muita Oulun yliopiston tukijuttuja ulkomaille lähtiöille ja huomasin, että jos harjoittelu kestää 3 kk tai pidempään yliopisto maksaa Erasmus-tuen lisäksi 800 € tuen harjoittelun tekijälle. Päätin siis, että olen harjoittelussa kolme kuukautta, sillä se helpottaa raha-asioita huomattavasti. Huomasin myös tässä vaiheessa, että jos toimin näin minulla on ensimmäistä kertaa lomaa kahteen vuoteen vasta joululomalla (olin myös töissä koko edellisen kesän). Jälkeenpäin ajateltuna olisi ehkä ollut parempi olla, vaikka kesän 2 viimeistä viikkoa ihan lomalla, vaikka se olisikin tarkoittanut sitä, että minulla olisi ollut huomattavasti vähemmän rahaa käytössä.

Jo ennen kesää tuntui vähän siltä, että olisin ollut loman tarpeessa ja koko syksy on tuntunut aika raskaalta. En ole varma onko hommaa ollut oikeastaan sen enempää kuin, mitä normaalistikkaan (ehkä vähän), mutta olen ollut ihan älyttömän stressaantunut ja väsynyt koko syksyn. Minulla on jäännyt tosi monia hallitusvelvollisuuksia hoitamatta, mikä harmittaa, ja lisäksi olen palauttanut monien kurssien tehtävät myöhässä. Stressaantuneisuus on näkynyt myös siinä, että olen ollut tosi flunssainen varsinkin marraskuussa. Olen nyt viettänyt joululomalla pari viikkoa tekemättä yhtään mitään ja viettäen aikaa perheen kanssa, vaikka se tarkoittaakin sitä, että jotkut asiat kuten selkkareiden palauttaminen tulee tapahtumaan tosi myöhässä ja voi tehdä tammikuusta aika työlään. 

Olen todellakin samaa mieltä Ninnin kanssa siinä, että lomaa kannattaa pitää, vaikka kuinka tuntuisi että työt/opiskelu on niin mielenkiintoista, että lomaa ei oikeastaan välttämättä tarvitse tai vaikka ahdistaisi se, että tärkeät asiat lykkääntyvät. Siinä ampuu vain itseään nilkkaan, jos väsyttää itsensä niin pahasti, että asiat alkavat jäädä hoitamatta. Tästä viisastuneena aion lomailla joka kesä ainakin 2 viikkoa ja ottaa rennosti, kun siltä tuntuu.

En ole oikein pystynyt ottamaan tätä syksyä mitenkään tavallista kevyemmin (valitsemaan vähemmän kursseja), sillä suunnitelmissa on näillä näkymin lähteä takaisin Tukholmaan sitten ensi kesänä ja sitä varten minun pitää suorittaa maisterikurssit aika ripeään tahtiin. Olen myös tehnyt tässä syksyn aikana pari harjoittelua.

2016 tulee siis olemaan monessakin mielessä aika erilainen vuosi:
-Eläköidyin Histonin (opiskelijakillan) hallitushommista ja odotan innolla siitä syntyvää vapaa-aikaa. Kiva päästä näkemään, mitä uusi hallitus saa aikaan. Jatkan Supernatantti-lehdessä toimittajana ja siirrän päätoimittajan saappaat seuraavalle.
-Kevät tulee menemään kursseja suoritellessa ja maisterien kurssivalikoimaan oli ilmestynyt pari uutta kurssia, joita odotan mielenkiinnolla. Erityisesti Extracellular Matrix kurssi kiinnostaa.
-Kesäkuussa olisi tarkoitus alkaa tehdä gradua Tukholmassa siellä samassa ryhmässä, missä viime kesä meni.

En aio tehdä mitään uudenvuodenlupauksia, mutta toivottaisin kaikille hyvää uuttavuotta 2016!

Memmu

Mä olen niin onnellisessa asemassa, etten ole tainnut julkisesti(?) luvata mitään vuosi sitten! Vuosi 2015 meni puoliksi miten sen odotinkin menevän - gradua tehdessä Saksassa ja sitten Oulussa. Muutama surullinen ja harmittava muuttuja on tässä tullut matkaan, mutta ne kuuluvat elämään. Syksyllä tuli oikea sudenkuoppa gradun kirjoitukselle, mutta sieltäkin on nyt kiivetty ylös ja valmistuminen on enää käytännössä vain tutkintotodistuksen hakemisesta kiinni.

Vaan. On tänä vuonna sattunut iloisiakin asioita ja paras uutinen henk.koht. on, että pääsen vihdoin paluumuuttamaan kotiseudulle Kainuuseen! En tietenkään aio hylätä tätä blogia tai Oulun ystäviä, mutta välimatka kasvaa hieman. Ei kuitenkaan mihinkään Oulu-Jena tai Oulu-Wien suuruusluokkaan ;) Ehkä sieltä kotikotoa tulee lähdettyä katsomaan Ninniäkin helpommin Pohjois-Savoon! Tänä vuonna jätän uudenvuoden lupaukset välistä ja keskityn elämään hetkessä.

Hyvää uutta vuotta kanssatieteilijöille ja muille <3

torstai 24. joulukuuta 2015

Hyvää joulua!

Tip tap tip tap tipe tipe tip tap

 Krista

Mitä saadaan kun laitetaan insinööri ja insinööri-henkinen pikkuveli asettamaan kuusi paikoilleen? Millitarkasti suorassa oleva kuusi! Myös kuusen muoto koki muutoksia kun eräät saivat oksasakset käsiinsä, ei kelvannut biokemistin valitsema kuusi sellaisenaan, nyyh :( Mutta ei se haittaa, kun tärkeintä joulussa on yhdessä touhuaminen :) Se näkynee ehkä myös kuvista, vaikka karvaturrimme ei arvostanutkaan kun ei heti saanut herkkuaan.

Lämmintä joulua ja onnekasta uutta vuotta!

Such kuusi, oh wow!
Nam nam!

 


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ninni

Lapissa taas tänäkin vuonna! Täällä on reilusti lunta ja pimeää koko päivän. Onneksi suurimpaan osaan muutakin suomea saatiin valkoinen joulu. Jännä miten jouluna on aina pakko syödä kamala määrä ruokaa, vaikka edellisinä vuosina vannoi, että seuraavana on viisaampi...

Hyvää ja ruoantäyteistä joulua kaikille! 

Lappi ja lunta! Kuva otettu päivän valoisimpaan aikaan.
Joulutorttuja pitää olla. Tänä vuonna tein perinteisesten lisäksi kukkia.

Memmu

Joulutervehdys Kajaanista! Täällä oli puolet lumista sulanut ja lämpöasteet kahden kieppeillä kaksi päivää ennen aattoa. Kuitenkin joku tonttu oli koettanut pukea kaupunkia jouluhenkeen sopivaksi lakittamalla Uuden ajan muorin. Sitten yön aikana tapahtui joulun ihme ja tuli (pieni) lumivaippa pihalle, sekä nyt on päivä alkanut pidentyä. Ei muutakuin tunnelmallista joulua kaikille!





maanantai 21. joulukuuta 2015

Biokemian opiskelijan kesätyön hakeminen

Hellurei!

Vuoden vaihdetta lähestyessä alkaa monella opiskelijalla ajatukset jo suuntautumaan tulevaan kevääseen ja (toivottavasti) kesään. Ajattelin ensin, että olisin tehnyt kuten Krista elokuussa ja esitellyt jonkun menetelmän, joka liittyy omaan graduun. Vaan, koska se kuitenkin vaatisi näin itsekriittiseltä ihmiseltä ainakin parin päivän panostuksen eikä tällä hetkellä ole hirveästi ylimääräistä aikaa (tämäkin postaus myöhästyi muutamalla päivällä), niin päädyin tekemään heinäkuun Kristat ja kirjoittamaan työnhausta. Kristan työnhakuvinkkejä siis löytyy täältä.

Tosiaan kesätyön hakeminen kannattaa aloittaa mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Yleensä kolmannen vuoden jälkeen biokemian opiskelijat hakevat tiedekunnan tai Biocenterin tutkimusryhmiin 3 kk (tuettuun) harjoitteluun, joka siis toimii tällöin kesätyönä. Tämä on siinäkin mielessä hyödyllistä, että harjoittelusta saa myös opintopisteitä maisterin opintoihin. Muistaakseni fuksivuonna yhdeltä kurssilta oli mahdollista saada kesätyöpaikka jo ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen tutkimusryhmästä, jos sai koko kurssin parhaat pisteet. ;) Joten reippaasti vain tutkimusryhmiä (tai yrityksiä) lähestymään!

Netin ollessa täynnä erilaisia vinkkejä hakukirjeen kirjoittamiseen (engl. cover/motivation letter) esim täällä tai täällä, niin annan omat vinkkini tieteellisen CV:n kirjoittamiseen (johon toki myös löytyy netistä hyvät ohjeet).

***

Mikä ihmeen CV? Curriculum vitae eli ansioluettelo on nimensä mukaisesti luettelo, jossa tiivistetysti esitellään työnhakijan perustiedot, taidot ja aiempi työkokemus, sekä muut ansiot. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan sivuilta löytyy tutkijan ansioluettelomalli, josta näkee perusrakenteen hyvin selityksineen, joten en kirjoita sitä tähän auki. Hyvä CV on lyhyt (yleensä 1-2 sivua, ellei ole ehtinyt julkaista monia artikkeleita, jotka saattavat venyttää sen jopa neljään sivuun), mikä on tärkeää, sillä työnantaja ei halua lukea montaa sivua tekstiä tilanteessa, missä hakijoita on useita.

Vertailun vuoksi: lukioikäisenä kesätöihin haettaessa ansioluetteloon tuli lähinnä omat tiedot, aiemmat kesätyöt (uusimmasta vanhimpaan listattuna), muut taidot ja harrastukset. Kun haetaan tutkimusryhmään töihin, ei tutkijoita välttämättä kiinnosta, että on ollut esim. siivoojana jonkun kesän. Tietenkin edelleen perustiedot hakijasta ja aiempi koulutus tulee listata CV:n alkuun, mutta tämän jälkeen opiskelijalla on hyvä listata esimerkiksi "Practical skills acquired during studies", jossa voi kertoa mitä menetelmiä osaa käyttää (joihin on kursseilla tutustunut). Henkilökohtainen mielipiteeni on, että tieteellinen CV on parempi tehdä englanniksi, sillä jotkut ryhmänjohtajat voivat olla kansainvälisiä ja muutenkin tällä tavalla voi osoittaa oman kielitaitonsa.

Ehkä suurin ero tieteellisen ja "normaalin" ansioluettelon välillä on se, että myöhemmässä vaiheessa tutkijan uraa tieteelliseen CV:hen tulee listata omat julkaisut (publications), tutkimusrahoitus (funding), opetuskokemus ja muut ansiot. Tuolla tutkimuseettisen neuvottelukunnan sivuilla olevassa mallissa näitä tulevaisuudessa relevantteja alaotsikoita on listattu näin: Tutkimusrahoitus ja tutkimustyön ohjauskokemus, Opetusansiot ja -kokemus, Palkinnot ja huomionosoitukset, Muut tieteelliset ansiot, Tutkimustyön tieteellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus, Yhteiskunnalliset luottamustehtävät, sekä Muut ansiot.

Olen itse juuri valmistumassa filosofian maisteriksi ja omasta ansioluettelostani löytyy seuraavat otsikot henkilötietojen jälkeen: Relevant data (mm. kansalaisuus), Education, Practical skills gained during my studies, Research experience, Other skills (computer, other - joka sisältää mm. vastaavan johtajan pätevyyden radionuklidilaboratoriossa) ja lopussa lyhyesti Hobbys (johon voi laittaa halutessaan maininnan, että olen aiemmin kesätöinä ollut mm. metsätonttuna). Omaan CV:hen kannattaa myös listata kaikki mahdolliset luottamustehtävät, joissa on ollut. Esimerkiksi ainejärjestötoiminnassa oppii hyvin kokouskäytäntöjä, tiimityöskentelyä, ajanhallintaa jne. Nämä ovat ns. hiljaisia taitoja, joita kuitenkin kannattaa painottaa, sillä ne saattavat nousta merkityksellisiksi antamaan hakijasta aktiivisen kuvan ja niillä erottuu joukosta.

Googlen (tai muun hakukoneen) avulla voi hakea esim. "academic cv template" ja katsoa kuvahaun tuloksia, jos miettii millaisen ulkoasun haluaa omaan ansioluetteloonsa. Oman CV:n voi myös lähettää LAL:lle tarkastettavaksi, jos on ko. liiton jäsen. Sen verran tyylittelystä vielä, että omassa ansioluettelossani on aikamääreet (kk/vuosi - kk/vuosi) vasemmassa reunassa ja itse tieto oikeassa. Muistakaa säilyttää sama tyyli kaikissa ansioluettelon kohdissa ja tasata teksti kumpaankin reunaan, jolloin se näyttää ammattimaisemmalta.

Toivottavasti tästä kirjoituksesta oli hyötyä kandivaiheen opiskelijoille, hyvää joulun odotusta!

Memmu
PS: Huomaa gradun kirjoituksen vaikuttaneen omaan esteettiseen silmään, kun haluaa keskittää tekstin tasaisesti koko sivun leveydelle eikä sinne perinteiseen oikeaan reunaan.

keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Biokemian opiskelusta

Hellurei ja hellät tunteet! 

Pitkään on meijän tiedekunnassa ja edesmenneessä biokemian laitoksessa mietitty erilaisia biokemialle opiskelemaan hakemiseen liittyviä ongelmia. Yksi tällainen ongelma on ollut tiedotuksen ja tuntemisen puute - biokemiaa kun ei opeteta sellaisenaan missään toisin kuin vaikkapa fysiikkaa, historiaa ja biologiaa, joita tulee vastaan jo perusopetuksesta lähtien. Hakijat eivät siis tiedä mitä biokemia on, mitä biokemisti tekee työkseen tai että tällaista alaa voi opiskella yliopistossa. Tiedotus ja näkyvyys isolle yleisölle taas ovat vuosien aikana jääneet retuperälle. Tavallisesti kun kerron pääaineestani jollekkin tavalliselle kaduntallaajalle niin joudun toistamaan oppialani useampaan kertaan ("Niin mikäs susta nyt tulee kun valmistut?", "Filosofian maisteri, pääaineena biokemia", "Niin mitä?", "Biokemia.", "Biokemia?", "Kyllä.", "...Jaha.").
          
Viime vuosina tiedekunta on kuitenkin alkanut panostaa tämän ongelman korjaamiseen niin rahallisesti kuin myös nimeämällä vastuuhenkilön kehittämään opintojen markkinointia. Lisäksi opiskelijoita on aktivoitu mm. pitämään omissa kotilukioissaan esittelyjä biokemian opiskelusta. Lisänä näihin toimenpiteisiin jo vuoden on ollut tekeillä esittelyvideo biokemian opiskelusta Oulussa. Video valmistui viimein sopivasti abipäiville ja on nyt myös yleisesssä jaossa, tsekkaa video alta! Siinähän saattaa vaikka olla tuttuja kasvoja.



Tässä vielä allekirjoittaneen Top5-lista syistä miksi kannattaa tulla opiskelemaan biokemiaa Ouluun:
  1. Mahtava yhteishenki opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä (ja Histoni!)
  2. Opiskelijaa kuunnellaan/opintoja kehitetään jatkuvasti
  3. Vahva opetuksen taso, erityisesti perusopetus ja vahvuualueet (proteiinikemia, soluväliaineen tutkimus)
  4. Paljon laboratorioharjoituksia (eli käytännön taitojen oppimista) opintojen aikana
  5. Sijainti yliopistollisen sairaalan kyljessä eli tarjolla on paljon myös lääketieteellistä ja kliinistä tutkimusta ja tutkimusryhmiä (harjotteluja, lopputöitä ja tulevaisuuden työelämää ajatellen)

Eipä muuta tällä kertaa, jatkakaa!

Krista

keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Kuka mitä häh?

Jos kohta suomalaiset yleisesti ottaen ovat maailman tittelinkipeintä kansaa, yliopistolla sitä vasta osataan; ulkopuolisia on sekoittamassa virallisia, epävirallisia, vanhoja ja uusia oppiarvoja ja ammattinimikkeitä. Joten ajattelin aukaista perusnimityksiä akatemian ihmemaailmassa. Nämä ovat sitten luonnotieteilijöiden nimityksiä. Koulutusohjelmat antavat mielellään omat etuliitteensä näille, mutta kiitos EU-uudistusten, tutkinnon suoritusajat ovat yhteneväiset.

Oppiarvot

Luonnotieteiden kandidaatti (Bachelor of Science, BSc)
Alemman korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö. Käytännössä tähän menee kolme vuotta (jos etenee ajallaan) ja ansaittavana on 180 opintopistettä. Kandidaatti vaiheen lopulla tehdään kandidaattitutkielma, joka on yleensä kirjallisuuskatsaus, sekä kypsyysnäyte omalla äidinkielellä. Älkää kysykö miksi tuo ei ole "filosofian kandidaatti", kyseessä on joku uudistus vuodelta 1992.

Filosofian maisteri (Master of Science, MSc)
Maisterilla on ylempi korkeakoulututkinto, jonka suoritus kestää noin kaksi vuotta eli 120 opintopistettä. Maisterin lopuksi tehdään Pro Gradu ja kypsyysnäyte.

Filosofian lisensiaatti (Licentiate)
Lisensiaatilla on takana noin kuusi vuotta opintoja ja vähintään 360 opintopistettä yhteensä. Biokemistit harvemmin hankkivat lisensiaatin pätevyyttä. Käytännössä tämä on välimuoto maisterin ja tohtorin välillä.

Filosofian tohtori (Doctor of Philosophy, PhD)
Saadakseen tohtorin arvon henkilön täytyy tehdä tutkimusta ja julkaista vähän sääntötulkinnoista riippuen noin kolme artikkelia. Aiemmin tohtorit saattoivat haahuilla yliopistolla kymmenenkin vuotta, mutta nykyään alkaa kova patistelu ja marmatus ellei valmsitu neljässä vuodessa. Tutkinnon saadakseen täytyy kirjoittaa väitöskirja, eli käytännössä yhteenveto edellä mainituista artikkeleista. Kun väitöskirja on tarkistettu ja hyväksytty, järjestetään väistötilaisuus, jossa tätä varten valittu vastaväittäjä tenttaa väitöskirjan tekijää.

Dosentti (adjunct professor)
Dosentti on vähän outolintu. Kyseessä on arvonimi, joka antaa oikeuden käyttää dosentin nimeä, mutta joka ei ole yhtä kuin työsuhde yliopistoon. Vielä ennen vuotta 2010 dosenttuuri oli virka, nyt siis enää ammattinimike (paitsi puolustusvoimissa, sanoo Wikipedia). Perinteisesti dosentuurin minimivaaatimus on ollut kahta hyvää väitöskirjaa vastaava työkokemus.  Dosentilla on yleensä opetusvelvollisuus tai kokemusta siitä.

Tohtorin hattu. Näitäkin on eri värisiä ja lyyra vaihtelee yliopistoittain.

Virallinen työnimike

Tutkija on löysä käsite henkilöstä, joka tekee tutkimustyötä yliopistossa, ammattikorkeassa, yrityksessä, instituutisssa tai ihan itsekseen. Jos tutkijalla on Suomen Akatemian rahoitus, hänestä voidaan käyttää nimitystä "akatemiatutkija". Suomessa tutkija etenee yliopistossa "portaittain" seuraavaan malliin:

Alin porras: Tohtorikoulutettava/Nuorempi tutkija (Early stage researcher)
Alimmalla askelmalla ovat väitöskirjan tekijät. Pitää kuitenkin huomata, että jos henkilöllä on apuraha, hän ei ole työsuhteessa yliopistoon, eikä siis toimi nimikkeellä "nuorempi tutkija". En tiedä muista, mutta ainakin Itä-Suomen yliopistossa tällaisia henkilöitä tituleerataan "apurahansaajiksi". Yliopisto palkkaa vuosittain tietyn määrän väitöskirjatyöntekijöitä, jotka pääsevät virallisesti alimmalle portaalle.

Toinen porras: Tutkijatohtori (Research fellow) ja Yliopisto-opettaja
Tutkijatohtoriksi (research fellow) kutsutaan henkilö, jolla on melko vastikään väitellyt ja joka työskentelee melko itsenäisesti, mutta on kuitenkin jonkun toisen alainen. Yliopisto-opettajan muodolliseksi pätevyydeksi riittää maisterin tutkinto, vaikkakin yleensä heillä on väitöskirja takana ja he osallistuvat tutkimukseen. Yliopisto-opettajat palkataan yleensä määräaikaiseksi ja he opettavat peruskursseja.

Kolmas porras: Yliopistolehtori (Lecturer)  ja apulaisprofessori (associate professor)
Yliopistolehtoreita ei enää nimitetä uusia, koska jokin nimimuutos niin määrää, mutta jotkut jo nimitetyt haluavat pitää arvonimen ja ovat siihen myös oikeutettuja. Käytännössä yliopistolehtorin tehtävät olivat hyvin samoja kuin apulaisprofessorilla, eli laajempi opettaminen ja opetusmenetelmien kehittäminen. Apulaisprofessori on muutenkin jännä välimuoto professorin ja yliopisto-opettajan välillä.

Neljäs porras: Professori  (Professor)
Professorin arvo on korkein mitä suomalaisissa ylioopistoissa voi saada. Professorit ovat käytännössä kokeneita tutkijoita, joiden toimenkuvaan kuuluu tutkimuksellisia, opetuksellisia  ja hallinnollisia tehtäviä. Vuoden 2010 jälkeen professorin pätevyyttä ei ole laissa määritelty, mutta on äärimmäisen harvinaista, että professorilla ei ole tohtorin tutkintoa. Näin saattaa kuitenkin olla taiteellisilla aloilla.

Mikäli professorilla on Suomen Akatemian rahoitus, voidaan häntä kutsua "akatemiaprofessoriksi" (academy professor), tarkoittaen, että hän on yliopistolla työsuhteesssa, mutta Suomen Akatemia maksaa palkan. Professorit ovat yleensä palkattu "toistaiseksi". Tällöin he saavat eläkkeelle jäätyäänkin nimittää itseään professoreiksi. Jos halutaan tehdä ero eläkkeellä ja työelämässä olevan professorin välillä, voidaan ensimmäistä kutsua tittelillä professori emeritus, jos kyseessä on mies, tai professori emerita, jos professori on naispuolinen. Nimitys kirjoitetaan yliopiton ulkopuolla usein emeritusprofessori.
 


Muut yliopistovirat

Yliopiston tehtävä on tutkimuksen lisäksi myös opettaa. Tällöin on muodostettu useita hallinnollisia virkoja, joiden haltijat saattavat olla myös osa-aikaisia tutkijoita.

Yliopisto rehtori (academia rector)
Rehtori on aika ilmeinen henkilö, eli yliopiston koulutuksellinen johtaja. Yliopistorehtoreista kuitenkin mainittakoon, että he ovat käytönnössä aina olleet kyseisessä yliopistossa professoreina.
Dekaani (Dean)
Dekaani on tiedekunnan johtaja. Yliopistolaissa ei ole mainintaan dekaanista, mutta (jälleen) käytännössä dekaanin on oltava ensin professorin ko. tiedekunnassa. Dekaanin tehtävä on määräaikainen, yleensä 3-5 vuotta kestävä pesti.

Amanuenssi
Amanuenssi vastaa muiden koulujen opoa, eli opinnonohjaajaa, sillä erotuksella, että amanuenssi yleensä myös järjestelee lukujärjestyksiä ja usein osallistuu opettamiseen.
Koordinaattori
Koordinaattori on virallisesti tunnustettu nakkimaati, joka huolehtii jostain tietystä yliopiston hallinnollisesta osa-alueesta. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa on koordinaattori, joka huolehtii tietyn tohtoriohjelman tiedotuksesta, neuvoo byrokratian kanssa, huolehtii seminaarien käytännön järjestelystä ja on kaiken kaikkiaan mainio henkilö auttamaan pulassa olevaa väitöskirjatyöntekijää.

Muut tittelit

Luulitko, että edellä mainitut riittävät? Ehei, yliopistossa rakastetaan ihmisten lokeroimista.

Post doc
Väiteltyään tohtoriksi yliopistossa jatkavaa henkilö kutsutaan post doc:ksi. Post doc vaihtaa usein yliopistoa ja/tai ryhmää muutamaankin kertaan post doc -projektien perässä. Post doc projekti kestää yleensä vuodesta kahteen, ja sen aikana henkilö toimii (kohtuu) itsenäisenä tutkijana jonkin ryhmän sisällä osoittaakseen osaavansa johtaa omaa projektia. Usein tarkoituksena on lähteä ulkomaille verkostoitumaan ja oppimaan uusia tekniikoita, joita voi hyödyntää palatessaan kotiyliopistoon ja perustaessaan oman ryhmän.

Senior scientist
Erityisesti isoissa ryhmissä on pitkään mukana roikkuneita post doc ajan jo ohittaneita tutkijoita, jotka eivät joko halua lainkaan perustaa omaa ryhmää tai he odottelevat sopivaa tilaisuutta perustaa sellainen.


Tällainen monenkirja joukko yliopistolla haahuilee. Varmaan heti tämän julkaisun jälkeen iskee mieleen kymmenkunta listalta unohtunutta virkaa...

-Niina


P.S. Kiitoksia Internetin ihmemaailmalle kuvista, joiden alkuperäistä tekijää on mahdoton selvittää. Tutkija minussa on kauhuissaan lähdeviitteiden puutteesta.