Ulkomaille alan töihin?

Heippa,

tuli tässä yksi ilta sellainen hassuttelu mieleen, että entäpäs jos haluaisin lähteä Lundiin, Ruotsiin, vaikka kesätöihin tai kokonaan töihin? Miten lähtisin etsimään sieltä omia yrityksiä tai työpaikkailmoituksia (sillä yliopiston nettisivut löytyvät helposti)? Toim. huom. en ole lähdössä Lundiin, ainakaan ensi vuonna.

 EURES-paikat

Alkuun katsoisin TE-toimiston kautta löytyvät EURES-paikat (https://ec.europa.eu/eures/). EURES eli Eurooppalainen ammatillisen liikkuvuuden portaali on ikään kuin laajennettu mol.fi EU:n sisällä. Siellä voi hakukoneeseen valita erilaisilla suodattimilla kohdemaan ja/tai kaupungin, sekä sopivilla hakusanoilla etsiä itselleen työpaikkaa. Jos ”biochemistry” ei tärppää, niin lähtisin kokeilemaan ”biotech” tai ”molecular biology”. Suodattimella ”Ruotsi” ja hakusanalla ”biochemistry” löytyi 22 avointa paikkaa, joista FT omaavalle paikkoja oli 11, LuK omaavalle 1 (scientific writing), maisterivaiheen opiskelijalle 4 (muu tai väitöskirjaopiskelijan paikka), LuK tai FM tutkinnon omaavalle 4, FM omaavalle 1 ja muu 1. Monessa vaadittiin myös jotain ko. työhön liittyvää kokemusta.

Huom; näillä hakuehdoilla tulokset tulevat kaikkialta Ruotsista, eivät vain Lundista.

Poimintana esim. tutkimusinsinöörin/analyyttisen kemistin määräaikainen paikka Uppsalassa, joka edellyttää erilaisten kromatografisten menetelmien ja titrausten tuntemusta. Työssä pääsee osalliseksi erilaisiin projekteihin ja menetelmän kehitykseen, siihen sisältyy raportointia ym. Vaatimuksena FM tai LuK tutkinto biokemian/bioteknologian alalta. (Avoimen työpaikan tunniste: 22901719, Toimiala: Muoviaineiden valmistus)

LuK - luonnontieteiden kandidaatti, B.Sc. (Bachelor of Science)
FM - filosofian maisteri, M.Sc. (Master of Science)
FT - filosofian tohtori, Ph. D. (Doctor of Philosophy)

Paikalliset yritykset

Tehokasta olisi käydä messuilla, joilla tapaa paikallisten yritysten edustajia. Mutta jos messuista eikä yrityksistä ole tietoa, niin kätevintä on etsiä jollain hakukoneella (esim. Google) ensin tietoa, että mitä yrityksiä alueelta löytyy. Esim. syöttämällä ”biotech companies in lund malmö”, löytyy tuloslistalta linkki Medicon Valleyhin (http://www.mediconvalley.com/industry/biotech-pharma), jota tituleerataan ko. sivuilla tulevaksi Euroopan innostavimmaksi luonnontieteiden innovaatioklusteriksi.

Medicon Valleyllä tarkoitetaan Kööpenhaminan lähiympäristön, sekä Ruotsin puolelta Skånen alueella toimivien biotech/life science yritysten ja tutkimuslaitosten/organisaatioiden keskittymää. Kaikkea sitä oppii selailemalla internettiä! Ja kaiken lisäksi sivuilla on oma hakukone alueen yrityksille Medicon Valley Database. Sieltä, kun valitaan hakuehdoiksi Lund, niin kone antaa omaan tietopankkiinsa listatut Lundin yritykset (Results 201). Aika hyvin, eikö?

Listalta löytyy monta mielenkiintoista biotekniikan ja lääkealan yritystä, mutta aika yllättäen myös lutikoiden (bed bugs) torjuntaan erikoistunut yritys NattaroLabs (http://nattarolabs.com/). Yritys on patentoinut keksintönsä, joten sen toimintaperiaate on avattu heidän nettisivuilleen. Hauska.

            

Puskaradio

Jos sinulla on yhtään yhteyksiä ko. kaupunkiin, niin olen huomannut, että ihmisillä on tapana auttaa kaveria. Rohkeasti vain kyselemään paikallisilta tutuilta tietoja ja puskaradioon viidakonhuuto kulkemaan. Joskus viidakko saattaa vastatakin!

Eli näillä kolmella vinkillä (EURES, hakukone, puskaradio) luulisi löytävän sopivia yrityksiä tai organisaatioita, joihin laittaa työhakemusta. Pienellä selaamisella Lundista löytyi 201 yritystä, joiden joukosta varmasti löytyisi itselle soveltuva yritys. Tai sitten voi koettaa onneaan 22 EURES-paikan suhteen, jos haluaa laajentaa koko Ruotsin laajuiseksi hakua. Ei muuta kuin töitä ja/tai harjoittelupaikkaa etsimään, vaikka sitten valtion rajojen ulkopuolelta.

Terkuin,
Memmu

Vieraskynä: Virusten voimin bakteereita vastaan

Alkusanat: Vieraskynän varressa tällä kertaa Salla Hyyppä, joka esittelee meille kandin tutkielmansa aihetta eli faagiterapiaa. Näin vakiokirjoittajana on mahtavaa, että meijän piskuisesta blogista ollaan kiinnostuneita ja sitä halutaan käyttää alustana tieteen popularisoinnille. Ihanaa, tätä lisää myös jatkossa! Mutta nyt päästetään Salla ääneen.

-Krista

Tervehdys! 

Vähän reilu vuosi sitten luin uutisartikkelia aiheesta faagiterapia. Kyseinen aihe on kiinnostanut minua siitä lähtien, ja kirjoitinkin siitä kandin. Tutkielman aiheesta kun oli tarkoitus tehdä myös tiedettä popularisoiva esitys, päädyin valitsemaan blogikirjoituksen, jonka avulla voisin kertoa faagien ilosanomaa vähän rennompaan sävyyn. 

Bakteriofagit eli faagit (Kuva 1) ovat ryhmä viruksia, jotka tartuttavat vain bakteereita. Niitä esiintyy kaikkialla missä vain on bakteereitakin, eli myös meidän sisällämme. Itseasiassa meissä on kappalemääräisesti enemmän faagipartikkeleita kuin ihmissoluja. Tämä oli itselleni pieni yllätys, mutta eipä siitä oikein voinut muuta todeta kuin että ”miksi en ole tätä aiemmin tajunnut”. 

Faagiterapiaksi kutsutaan faagien käyttöä bakteeri-infektioiden hoitamiseen. Faagit ovat hyvin tärkeä osa ihmisen omaa mikrobiomia, minkä vuoksi ne ovat myös hyvin siedettyjä elimistössä. Tällä hetkellä faagiterapian kohteena ovat erityisesti antibiooteille resistentit eli vastustuskykyiset bakteerit, joita vastaan keinot alkavat antibioottien osalta loppua. 

Kuva 1. Faagin tyypillinen rakenne

Faagit ovat hyvin spesifisiä kohteestaan, eli jokaisella faagilajilla on sille ominainen rajattu ryhmä bakteereita, joita ne voivat tartuttaa. Faagit tunnistavat isäntäbakteerinsa pinnan molekyylit häntäkuitujensa päillä. Tunnistettavana molekyylinä voivat toimia esimerkiksi bakteerin kalvoproteiinit tai pilin polysakkaridit. 

Faagiterapian kannalta faagin spesifisyydestä kohteestaan on sekä hyötyä että haittaa. Spesifisyys mahdollistaa tarkan kohdennuksen tiettyyn bakteeriryhmään, jättäen samalla elimistön hyödylliset bakteerit rauhaan. Tällaista tarkkaa erittelyä eri bakteeriryhmien välillä ei voida tehdä antibiootteja käytettäessä. Toisaalta hoitoon käytettävä faagi on valittava tarkasti, sillä väärä faagi joko ei tee mitään tai kohdistaa voimansa väärään bakteeriin. Faagin teho juuri kyseistä infektiota aiheuttavaan bakteeriin on siis todettava ennen varsinaisen hoidon aloittamista. 

Faagin kohdatessa bakteerisolun, faagin on ensin tunnistettava bakteeri. Mikäli kyseessä on faagin isäntävalikoimaan kuuluva bakteeri, faagi tarttuu bakteerin pintaan ja tekee sen kuoreen reiän. Reiän kautta faagi kuljettaa perimänsä bakteerin sisälle, jossa se valtaa bakteerin aineenvaihdunnan. Sitä hyödyntäen faagi tuottaa itsestään kopioita ja lopulta hajottaa bakteerin sisältä päin. Hajonneesta bakteerista vapautuu uusia tuoreita faageja valmiina hyökkäämään seuraavan bakteerin kimppuun. 

Faageja voidaan muokata erilaisin molekyylibiologisin keinoin esimerkiksi juuri niiden isäntävalikoiman laajentamiseksi. Mahichi tutkimusryhmineen onnistui vaihtamaan T2 faagin suppean isäntävalikoiman vastaamaan IP008 faagin laajempaa isäntävalikoimaa.

Kuva 2. Faagin isäntävalikoiman laajennus. IP008 faagin häntäkuituja koodaavat ja siten isäntävalikoiman määrittelevät geenit siirretään T2 faagiin, jossa ne korvaavat T2 faagin häntäkuitujen geenit. Uusi yhdistelmä voi nyt siis tartuttaa laajemmin erilaisia bakteereita. Kuvan eriväriset pavut edustavat erilaisia bakteerikantoja.

Yksi faagiterapian mielenkiintoisista sovelluksista on faagien ja antibioottien yhteiskäyttö, sillä se on osoittautunut tehokkaammaksi hoitomuodoksi kuin pelkkien faagien tai antibioottien käyttö. Antibioottien korvaaminen faageilla voisi myös ajan myötä saada bakteerin luopumaan antibioottiresistenssigeenistään. Tällöin resistenssin muodostumisen seurauksena käytöstä poistettuja antibiootteja voitaisiin ottaa taas uudestaan käyttöön.

Salla

Lähteet:

-        Salla Hyyppä (2018). Bakteriofagit bakteeri-infektioiden hoidossa, Oulun yliopisto. URL: http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201804271551

-        Faezeh Mahichi, Aidan Synnott, Keiko Yamamichi, Toshiya Osada, Yasunori Tanji (2009). Site-specific recombination of T2 phage using IP008 long tail fiber genes provides a targeted method for expanding host range while retaining lytic activity. FEMS microbiology letters 295(2): 211-217.