Ulkomaille alan töihin?

Heippa,

tuli tässä yksi ilta sellainen hassuttelu mieleen, että entäpäs jos haluaisin lähteä Lundiin, Ruotsiin, vaikka kesätöihin tai kokonaan töihin? Miten lähtisin etsimään sieltä omia yrityksiä tai työpaikkailmoituksia (sillä yliopiston nettisivut löytyvät helposti)? Toim. huom. en ole lähdössä Lundiin, ainakaan ensi vuonna.

 EURES-paikat

Alkuun katsoisin TE-toimiston kautta löytyvät EURES-paikat (https://ec.europa.eu/eures/). EURES eli Eurooppalainen ammatillisen liikkuvuuden portaali on ikään kuin laajennettu mol.fi EU:n sisällä. Siellä voi hakukoneeseen valita erilaisilla suodattimilla kohdemaan ja/tai kaupungin, sekä sopivilla hakusanoilla etsiä itselleen työpaikkaa. Jos ”biochemistry” ei tärppää, niin lähtisin kokeilemaan ”biotech” tai ”molecular biology”. Suodattimella ”Ruotsi” ja hakusanalla ”biochemistry” löytyi 22 avointa paikkaa, joista FT omaavalle paikkoja oli 11, LuK omaavalle 1 (scientific writing), maisterivaiheen opiskelijalle 4 (muu tai väitöskirjaopiskelijan paikka), LuK tai FM tutkinnon omaavalle 4, FM omaavalle 1 ja muu 1. Monessa vaadittiin myös jotain ko. työhön liittyvää kokemusta.

Huom; näillä hakuehdoilla tulokset tulevat kaikkialta Ruotsista, eivät vain Lundista.

Poimintana esim. tutkimusinsinöörin/analyyttisen kemistin määräaikainen paikka Uppsalassa, joka edellyttää erilaisten kromatografisten menetelmien ja titrausten tuntemusta. Työssä pääsee osalliseksi erilaisiin projekteihin ja menetelmän kehitykseen, siihen sisältyy raportointia ym. Vaatimuksena FM tai LuK tutkinto biokemian/bioteknologian alalta. (Avoimen työpaikan tunniste: 22901719, Toimiala: Muoviaineiden valmistus)

LuK - luonnontieteiden kandidaatti, B.Sc. (Bachelor of Science)
FM - filosofian maisteri, M.Sc. (Master of Science)
FT - filosofian tohtori, Ph. D. (Doctor of Philosophy)

Paikalliset yritykset

Tehokasta olisi käydä messuilla, joilla tapaa paikallisten yritysten edustajia. Mutta jos messuista eikä yrityksistä ole tietoa, niin kätevintä on etsiä jollain hakukoneella (esim. Google) ensin tietoa, että mitä yrityksiä alueelta löytyy. Esim. syöttämällä ”biotech companies in lund malmö”, löytyy tuloslistalta linkki Medicon Valleyhin (http://www.mediconvalley.com/industry/biotech-pharma), jota tituleerataan ko. sivuilla tulevaksi Euroopan innostavimmaksi luonnontieteiden innovaatioklusteriksi.

Medicon Valleyllä tarkoitetaan Kööpenhaminan lähiympäristön, sekä Ruotsin puolelta Skånen alueella toimivien biotech/life science yritysten ja tutkimuslaitosten/organisaatioiden keskittymää. Kaikkea sitä oppii selailemalla internettiä! Ja kaiken lisäksi sivuilla on oma hakukone alueen yrityksille Medicon Valley Database. Sieltä, kun valitaan hakuehdoiksi Lund, niin kone antaa omaan tietopankkiinsa listatut Lundin yritykset (Results 201). Aika hyvin, eikö?

Listalta löytyy monta mielenkiintoista biotekniikan ja lääkealan yritystä, mutta aika yllättäen myös lutikoiden (bed bugs) torjuntaan erikoistunut yritys NattaroLabs (http://nattarolabs.com/). Yritys on patentoinut keksintönsä, joten sen toimintaperiaate on avattu heidän nettisivuilleen. Hauska.

            

Puskaradio

Jos sinulla on yhtään yhteyksiä ko. kaupunkiin, niin olen huomannut, että ihmisillä on tapana auttaa kaveria. Rohkeasti vain kyselemään paikallisilta tutuilta tietoja ja puskaradioon viidakonhuuto kulkemaan. Joskus viidakko saattaa vastatakin!

Eli näillä kolmella vinkillä (EURES, hakukone, puskaradio) luulisi löytävän sopivia yrityksiä tai organisaatioita, joihin laittaa työhakemusta. Pienellä selaamisella Lundista löytyi 201 yritystä, joiden joukosta varmasti löytyisi itselle soveltuva yritys. Tai sitten voi koettaa onneaan 22 EURES-paikan suhteen, jos haluaa laajentaa koko Ruotsin laajuiseksi hakua. Ei muuta kuin töitä ja/tai harjoittelupaikkaa etsimään, vaikka sitten valtion rajojen ulkopuolelta.

Terkuin,
Memmu

Aikamatka ulkomaille

Hob... Memmutti - sinne ja takaisin 

Tässä kaksi päivää interreililtä palattuani on hyvä sulatella tuntemuksia. Kävin siis kahden viikon kesälomalla reilaamassa Saksa-Slovenia-Itävalta -akselilla. Aloitin Jenasta ja lopetin Wieniin, koska niissä minulla on eniten keski-eurooppalaisia kavereita, joita kävin tervehtimässä. 

Jena. Vuosi sitten kotiuduin Jenasta 8 kuukauden jälkeen takaisin Suomeen. Tuona gradulabra-aikana luonnollisesti ehdin tutustua mukaviin ihmisiin ja sen labran käytäntöihin. Nyt näin muutamia entisiä "työkavereita" ja paljon on ehtinyt vuodessa muuttua. Ihmiset vaihtuneet (tai ainakin osa), tilat vaihtuneet ja ilmapiiri vaihtunut. Oli mielenkiintoista kuulla ja kuvitella miten erilaista omakin elämä olisi, jos olisinkin jäänyt vielä kirjoittamaan graduni Saksaan tai muuten töihin. Sattumalta eräs suomalainen tutkija, joka oli 2 kk yhtä aikaa kanssani Jenassa, oli nyt myös käymässä. Hänen kanssaan oli mukava rupatella tiedemaailmasta ja ulkomailla olemisesta näin suomalaisten näkökulmasta. Me molemmat palasimme Jenan jälkeen Suomeen, mutta nyt hän on lähdössä muutamaksi vuodeksi rapakon taa töihin. Respect. Tapasin myös muutaman nyt graduaan tekevän saksalaisen ja juttelimme valmistumiskriisistä ja työelämään siirtymisestä. Kasvukysymyksiä siis ilmassa.

Ja sitten niistä muistoista! Kyllä Jena oli edelleen kaunis kaupunki ja ihmiset ihania, mutta minulle se ei tuottanut suurta kaipausta, kuten viimeksi Wien. Silti Jenassa on vahvat perinteet tieteen (varsinkin biotekniikka/optiikka/fysiikka) tekemisestä ja voin lämpimästi suositella opiskelijakaupunkia kaikille, jotka haluaisivat kokea saksalaista kulttuuria, mutteivät mennä miljoonakaupunkeihin. Jena on turvallinen about Oulun kokoinen, mutta tiiviimmin asuttu, lämminhenkinen elävä kaupunki.

Vanha kuva, kun tällä reissulla keskityin ihmisten tapailuun.

#Matkan varrella kävin myös Deutches Museumissa Münchenissä. Erittäin mukava ja iso museo, mutta itse kiersin lähinnä farmasian ja bioteknologian osastot, jotka jo tiesin. Voisin suositella kaikille, jotka harkitsevat biokemiaa ja kaipaavat kosketusta mitä kaikkea se voi pitää sisällään. Hyvin olivat popularisoineet ja mm. aspiriinin kipua hellittävä mekanismi tuli selville! Oli myös mielenkiintoinen Ginkgo-video, jossa se prosessoitiin ja tehtiin luontaistuote. Sitten tuli itselle yllättävä ilmiö vastaan! Museosta sai ostettua olutta, niin saksalaista!#

Memmu ja mitokondrio -selfie, yolo

Matkan viimeinen etappi oli tuttu ja turvallinen Wien. Siitä on jo 3 vuotta, kun palasin Wienistä Suomeen. Wienissä asuin 5 kk eli yhden Erasmus-vaihdon ajan. Tapasin nyt jälleen vanhoja vaihtokavereitani, sekä muutamia itävaltalaisia kavereitani. Oli mukava kuulla kurssikavereiden edenneen tekemään väikkäriä, tosin eräs ei-kurssikaveri, vaan paras-itis-kaveri, kirjoitti vieläkin graduaan (siellä tyylinä on 9 kk labraa +  3 kk kirjoitusta, mutta hänellä venyi - ei olla siis ainoita Suomessa keillä voivat opinnot venyä!). Siinä sitten mietittiin hänenkin kanssaan tulevaisuutta, mutta hänelllä ei ole pelkoa työllistymisen suhteen, kun asuu Wienissä, jossa biotieteet ovat korkealla. Jälleen kasvukysymyksiä. Kunnon itsetutkiskelumatka kavereiden näkemisen lisäksi. Tällä hetkellä olen kyllä tyytyväinen omaan tilanteeseeni projektitutkijana maisterin papereilla :)

Muistoja: Wien oli kuten aina ennenkin - kaunis ja välillä sateinen ja välillä liian kuuma! Ihania ihmisiä, mutta kuten Jenakin - ei minun kaupunkini. Wieniä voin suositella kyllä nuorille opiskelijoille, sillä kaupungissa riittää hulinaa ja monenlaisia puistoja ja kulinaristisia elämyksiä ja kaikkea! Helppo ja turvallinen kaupunki. Myös lapsiperheille voin suositella Wieniä. Vaan itselle se on liian iso/tiiviisti asuttu kaupunki. Mukava käydä, mutten haluaisi asua.

Tällaisia mietteitä tällä kertaa! Jos kasvukysymykset kiinnostavat, niin ottakaa yhteyttä allekirjoittaneeseen - pohditaan yhdessä :)

Liebe Grüsse,
Memmu

Vieraskynä: Lichtstadt Jena 2015

Seuraava kirjoitus ei varsinaisesti keskity tieteelliseen ongelmaan tai ilmiöön, vaan minulle ajankohtaiseen asiaan, sillä olen tekemässä gradulabroja täällä Jenassa. Voisipa melkein siis sanoa kirjoitusta "vaihtokynäksi" vieraskynän sijaan. ;)

Valon kaupunki - http://www.city-of-light.com/en/

Tänä vuonna vietetään kansainvälistä valon vuotta ja tämän hetkinen asuinkaupunkini Jena on saanut kunnian olla Valon kaupunki. Kansainvälinen valon vuosi on UNESCO:n ja kansainvälisten tieteellisten organisaatioiden yhteistyöhanke, jonka tarkoituksena on tuoda suuremmalle yleisölle esiin valoon pohjautuvan teknologian merkitys nykypäivänä. Tai näin ainakin vapaasti suomennettuna tuolla valon kaupungin sivuilla kerrotaan. Kuten tiedetään, valoa tutkitaan paljon, mutta sitä käytetään myös työkaluna tutkimuksessa. 

Mitä sitten tämmöiset valoon pohjautuvat teknologiat ovat?

Hyvä kysymys. Näin biokemistinä ensimmäisenä pomppaa silmään tieteelliseen käyttöön suunniteltu mikroskooppi. Tavallisella valomikroskoopilla näkee kyllä ihan mukavasti kontaminaatiot solumaljoilla tai voi halutessaan tarkastella värjättyjä solunosia,  mutta on kehitetty myös erikoisempia mikroskooppeja kuten fluoresenssimikroskooppi (jota käytetään esimerkiksi immunoflueresenssimikroskopiassa) tai elektronimikroskooppi (jonka resoluutio menee valomikroskoopin mikrometrien sijaan nanometreihin, sillä EM käyttäänkin valon sijaan elektroneja kuvantamiseen). Mikroskoopeista ja solurakenteista enemmän täällä.

Jos mietitään jokapäiväisiä teknologioita, niin esimerkiksi kamerat perustuvat valoon ja optiikkaan. Menemättä sen suurempiin yksityiskohtiin totean vain, että varmasti ihminen on saanut uppoamaan paljon aikaa tutkiessa ja kehittäessä erilaisia linssejä ja objekteja kameroihin. Varsinkin, kun nykyään kamera on kutistettu pieneksi osaksi älypuhelinta, tablettia yms.

Toinen arkinen esimerkki ovat silmälasit. Ilman niitä ei kyllä moni vanhempi henkilö enää pärjää ja ne perustuvat täysin optiikkaan ja silmän biologiaan. Jenassa on optinen museo, jossa on näyttely silmälasien ja linssien kehityksestä, sekä optisista illuusioista. Eräs tämän teemavuoden aiheista on optinen biometriikka, jota käytetään hyväksi, kun määritetään kaihipotilaille silmän tekolinssin ominaisuuksia (kun kaihipotilaan linssi vaihdetaan).

Miksi juuri Jena on Valon Kaupunki 2015?

Jenalla on pitkät perinteet (yli 150 vuotta) mm. optiikassa ja fotoniikassa tieteen ja teollisuuden saralla. Tälläkin hetkellä Jenassa on kauhean paljon optiikkaan pohjautuvia yrityksiä (>100) ja täällä on asunut mm. fyysikoille historiankirjoista tuttuja nimiä kuten Ernst Abbe, Carl Zeiss ja Otto Schott. Myös maailman vanhin vieläkin toiminnassa oleva (Zeiss) planetaario löytyy täältä. Virallisilla nettisivuilla mainostetaankin, että Jena on Euroopan optisen teollisuuden kehto!

Carl Zeiss Jena GmbH

Yhä toiminnassa oleva Zeiss planetaario

Kollegani ystävällisesti tuhahti minulle töissä, että kuulostaa ihan elitisti touhulta tämmöiset Valon kaupungin nimitykset. Vaan tällaisia teemavuosia tarvitaan silloin, kun haetaan julkisuutta.

Vaan tähän väliin täytyy vielä mainita, että löytyy täältä paljon biotieteellistä tutkimustakin, vaikka nyt kovasti mainostetaankin fysiikkaa ja optiikkaa. Beutenberg-kukkulalla on monia instituutteja, joita kutsutaan yhteisesti Beutenberg Campukseksi. Tutkimusta löytyy laidasta laitaan mm. infektiobiologiasta virologiaan. Vieraskynäilijän voi bongata labrasta ikätutkimusinstituutissa.

Käytännöntasolla?

Tänä vuonna Jenassa järjestetään monia erilaisia tapahtumia (sekä tieteellisiä että taiteellisia), joiden teemana on valo. Käytännössä pitäisi siis jokaiselle, jota vähääkään kiinnostaa valo, niin löytyä jotain. Itselleni silmään pisti nuo kahdesti kuukaudessa järjestettävät pubi-tietovisaillat, joiden aiheena on fysiikka, valo, universumi ja kaikki muu. Ei siis ihan allekirjoittaneen tietämyksen kiintopisteet, mutta ainahan sitä voi yrittää testata yleissivistystään! ;) 

Liebe Grüβe,
Memmu

PS: Saksalaisilla (ja oikeastaan itävaltalaisillakin) akateemisilla on hassu tapa koputtaa pöytää rystysillä luennon/esityksen päätteeksi taputtamisen sijaan.

More info:
http://www.jena.de/
http://www.city-of-light.com/en/about-us/
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK21629/
http://www.city-of-light.com/en/topics/topics-detailpage/?tx_ttnews%5Btt_news%5D=230&cHash=2857c77ff6344e77fb53e98e2a810f0e
http://www.beutenberg.de/en

Jena pimeällä

Vieraskynä: Vaihto-opiskelu

Moikka!

Olen Memmu, more or less oululainen kohta ännännen vuoden biokemian opiskelija. Nyt alkaa olla tasan vuosi ja kuukausi siitä, kun kotiuduin Itävallasta takaisin Suomeen viiden kuukauden vaihto-opiskelujen päätteeksi. Oh the memories! Päätin kirjoittaa tänne blogiin ensimmäisenä vierailevana tähtenä pienen infopaketin vaihto-opiskelusta, sillä se antoi minulle paljon ja toivottavasti tämä tietopläjäys iskisi pienen vaihto-kipinän muihinkin.

MIKSI? Maiseman vaihtaminen vähän pidemmäksi aikaa tutusta opiskelukaupungista ja turvallisista sosiaalisista ympyröistä saattaa tuntua pelottavalta ajatukselta, mutta se antaa uuden näkökulman omalle elämälle ja omille arvoille. Yksi suurimmista asioista, mitä vaihdosta jäi käteen, on pitkä liuta ihmisiä – verkostoituminen kannattaa aina, niin työelämässä kuin yksityisessäkin. Itse olen matkustellut Wienissä tutustumieni kavereiden luo niin Italiaan kuin Ranskaankin ja saanut vinkkejä mm. avoimista gradupaikoista

wieniläisiltä bioalan kavereilta. Tietenkin vaihdossa on myös paras mahdollisuus ikinä käydä sellaisia kursseja, joita omassa yliopistossa ei järjestetä.

MILLOIN? Paras hetki lähteä riippuu täysin omista opinnoista. Minä lähdin neljännen vuoden keväällä, mutta Oulussa biokemialla on nykyään tehty tilaa vaihto-opiskelulle kandivaiheeseen kolmannen vuoden keväälle. Kuitenkin sanoisin, että koskaan ei ole liian myöhäistä lähteä vaihtoon, sillä aina voi lähteä myös harjoittelu-vaihtoon tai myöhemmin työelämässä lyhyeksi ajaksi yhteistyökumppaneiden luo.

MITEN? Rahoitus on opiskelijalle aina ongelma ja tätä varten onkin olemassa eri vaihto-ohjelmia, joiden kautta lähteä, riippuen vaihtokohteesta. EU:lla oli vielä viime vuonna Erasmus vaihto-ohjelma korkeamman asteen opiskelijoille, jotka menivät vaihtoon Euroopan sisällä ja tämä ohjelma on ollut olemassa jo päälle 25 vuotta, vuodesta 1987 lähtien. Ei huolta! EU on päättänyt jatkaa tätä ohjelmaa 2014-2020 vaihtaen nimen Erasmus+:ksi, sillä siihen sumplattiin yhteen pari muutakin EU:n ohjelmaa. Pohjoismaille on oma vaihto-ohjelmansa NordPlus ja Amerikalle, Afrikalle, Aasialle ja Australialle löytyy omansa. Käytännössä koko maailma on siis avoin vaihtoon lähtijälle!

Lisää infoa, kuinka lähteä vaihtoon Oulun yliopistosta löytyy http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/vaihto-opiskelu. Nyrkkisääntöinä on, että on läsnä oleva opiskelija Oulun yliopistossa ja takana on jo yksi vuosi opintoja. Neuvoa kannattaa kysyä myös oman laitoksen/tiedekunnan kv-koordinaattorilta.

***

Bro-tips vaihtoon lähtijälle:

Hakuprosessin jälkeen, hyväksytyksi tultua, voikin jo alkaa varaamaan lentolippuja ja katselemaan asuntoja. Yleensä internetistä etsimällä päätyy erilaisille asunnonvälityssivustoille ja monilla (ellei jopa kaikilla) yliopistokaupungeilla onkin oma opiskelija-asuntosäätiö, joka välittää hieman huokeampia asuntoja.

Suomessa KELA:n kanssa on helppo hoitaa asiat netissä ja kohdemaan byrokratia hoituu kohteesta riippuen osittain jo kotimaasta käsin. Kaikki asiat, jotka täytyy ottaa huomioon, kerrotaan kyllä hakijalle jo hakuvaiheessa.

Kun sitten vihdoin olet päässyt lähtemään vaihtoon, niin kannattaa muistaa, että asioilla on tapana järjestyä ja et ole ensimmäinen vaihto-opiskelija, jonka vastaanottava yliopisto kohtaa. Apua ja neuvoja saa aina, eikä kysyvä tieltä eksy. Oma aktiivisuus ratkaisee ja kurssivalintojakin pystyy vielä paikanpäällä muuttamaan.

Sosiaaliset kuviotkin yleensä ratkeavat itsekseen. En ole kuullut yhdestäkään vaihto-opiskelijasta, joka olisi jäänyt yksin. Ainakin EU:n alueella toimii monilla paikkakunnilla ESN (Erasmus Student Network), joka järjestää sosiaalisia tapahtumia ja yleensä yliopistoilla on omat kummi-järjestelmänsä. Myös internetistä kannattaa vähän katsella, että löytyykö paikkakunnalta muita saman mielenkiinnonkohteen jakavia ihmisiä. Esimerkiksi Wienissä oli suomalaisten opiskelijoiden järjestö – WIESO.

***

Liebe Grüβe,
Memmu