Vieraskynä: Vaihto-opiskelu

Moikka!

Olen Memmu, more or less oululainen kohta ännännen vuoden biokemian opiskelija. Nyt alkaa olla tasan vuosi ja kuukausi siitä, kun kotiuduin Itävallasta takaisin Suomeen viiden kuukauden vaihto-opiskelujen päätteeksi. Oh the memories! Päätin kirjoittaa tänne blogiin ensimmäisenä vierailevana tähtenä pienen infopaketin vaihto-opiskelusta, sillä se antoi minulle paljon ja toivottavasti tämä tietopläjäys iskisi pienen vaihto-kipinän muihinkin.

MIKSI? Maiseman vaihtaminen vähän pidemmäksi aikaa tutusta opiskelukaupungista ja turvallisista sosiaalisista ympyröistä saattaa tuntua pelottavalta ajatukselta, mutta se antaa uuden näkökulman omalle elämälle ja omille arvoille. Yksi suurimmista asioista, mitä vaihdosta jäi käteen, on pitkä liuta ihmisiä – verkostoituminen kannattaa aina, niin työelämässä kuin yksityisessäkin. Itse olen matkustellut Wienissä tutustumieni kavereiden luo niin Italiaan kuin Ranskaankin ja saanut vinkkejä mm. avoimista gradupaikoista

wieniläisiltä bioalan kavereilta. Tietenkin vaihdossa on myös paras mahdollisuus ikinä käydä sellaisia kursseja, joita omassa yliopistossa ei järjestetä.

MILLOIN? Paras hetki lähteä riippuu täysin omista opinnoista. Minä lähdin neljännen vuoden keväällä, mutta Oulussa biokemialla on nykyään tehty tilaa vaihto-opiskelulle kandivaiheeseen kolmannen vuoden keväälle. Kuitenkin sanoisin, että koskaan ei ole liian myöhäistä lähteä vaihtoon, sillä aina voi lähteä myös harjoittelu-vaihtoon tai myöhemmin työelämässä lyhyeksi ajaksi yhteistyökumppaneiden luo.

MITEN? Rahoitus on opiskelijalle aina ongelma ja tätä varten onkin olemassa eri vaihto-ohjelmia, joiden kautta lähteä, riippuen vaihtokohteesta. EU:lla oli vielä viime vuonna Erasmus vaihto-ohjelma korkeamman asteen opiskelijoille, jotka menivät vaihtoon Euroopan sisällä ja tämä ohjelma on ollut olemassa jo päälle 25 vuotta, vuodesta 1987 lähtien. Ei huolta! EU on päättänyt jatkaa tätä ohjelmaa 2014-2020 vaihtaen nimen Erasmus+:ksi, sillä siihen sumplattiin yhteen pari muutakin EU:n ohjelmaa. Pohjoismaille on oma vaihto-ohjelmansa NordPlus ja Amerikalle, Afrikalle, Aasialle ja Australialle löytyy omansa. Käytännössä koko maailma on siis avoin vaihtoon lähtijälle!

Lisää infoa, kuinka lähteä vaihtoon Oulun yliopistosta löytyy http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/vaihto-opiskelu. Nyrkkisääntöinä on, että on läsnä oleva opiskelija Oulun yliopistossa ja takana on jo yksi vuosi opintoja. Neuvoa kannattaa kysyä myös oman laitoksen/tiedekunnan kv-koordinaattorilta.

***

Bro-tips vaihtoon lähtijälle:

Hakuprosessin jälkeen, hyväksytyksi tultua, voikin jo alkaa varaamaan lentolippuja ja katselemaan asuntoja. Yleensä internetistä etsimällä päätyy erilaisille asunnonvälityssivustoille ja monilla (ellei jopa kaikilla) yliopistokaupungeilla onkin oma opiskelija-asuntosäätiö, joka välittää hieman huokeampia asuntoja.

Suomessa KELA:n kanssa on helppo hoitaa asiat netissä ja kohdemaan byrokratia hoituu kohteesta riippuen osittain jo kotimaasta käsin. Kaikki asiat, jotka täytyy ottaa huomioon, kerrotaan kyllä hakijalle jo hakuvaiheessa.

Kun sitten vihdoin olet päässyt lähtemään vaihtoon, niin kannattaa muistaa, että asioilla on tapana järjestyä ja et ole ensimmäinen vaihto-opiskelija, jonka vastaanottava yliopisto kohtaa. Apua ja neuvoja saa aina, eikä kysyvä tieltä eksy. Oma aktiivisuus ratkaisee ja kurssivalintojakin pystyy vielä paikanpäällä muuttamaan.

Sosiaaliset kuviotkin yleensä ratkeavat itsekseen. En ole kuullut yhdestäkään vaihto-opiskelijasta, joka olisi jäänyt yksin. Ainakin EU:n alueella toimii monilla paikkakunnilla ESN (Erasmus Student Network), joka järjestää sosiaalisia tapahtumia ja yleensä yliopistoilla on omat kummi-järjestelmänsä. Myös internetistä kannattaa vähän katsella, että löytyykö paikkakunnalta muita saman mielenkiinnonkohteen jakavia ihmisiä. Esimerkiksi Wienissä oli suomalaisten opiskelijoiden järjestö – WIESO.

***

Liebe Grüβe,
Memmu