Elämää tutkimuksen keskellä - kaikki on varmasti epävarmaa. Isossa skaalassa se voi olla kuukausien epätietoisuus rahoituksesta (apurahat), mahdollisesta julkaisusta tai odotettujen tulosten saamisesta. Pienemmässä mittakaavassa se voi olla myöhästynyt/kadonnut reagenssilähetys, viikon vastausmailin odottelu tärkeään viestiin tai toimimaton ohjelma/ohjelmisto. Tai sitten se voi olla yksi päivä...
Päivä alkoi pienessä kiireessä, kun olin nukkunut vartin tarkoitettua pidempään. Tiesin, että labrateknikkomme on paikalla vain aamupäivän ja tarvitsin häneltä käytännönohjeita/muistinvirkistystä agaroosigeelielektroforeesin kanssa (halusin tarkistaa onko PCR toiminut). Hikipäissään siis kohti labraa, jossa matkalla yhytinkin jo minua ettimään tulleen teknikon... Meh, toivottavasti en odotuttanut kauan. Sain kuitenkin geelin valettua onnistuneesti, joten all well by far. Itse kokeen kanssa ei pitäisi tulla ongelmia. Nopeasti tietokoneelle vilkaisemaan mailit ja tarkistamaan protokollaa sillä aikaa kun geeli jähmettyy.
Geeli ajolaitteeseen, näytteet ja standardi geelille, ajolaitteeseen virta annetuilla parametreillä ja kipinkapin syömään. Mukava ja leppoisa lounas ystävän kanssa piristi. Takaisin labraan, hmm, näyttävät vähän huonosti siirtyneen näytteet geelille - pienempi teho ja lisää aikaa, eiköhän se sillä. Tutkimuspalaveriin mars, ettei myöhästy! Pientä kiirettä ilmassa.
Jaa, näyttäisi siltä kuin koko näytteet olisivat kadonneet geeliltä, mutta standardit kyllä näkyvät...Outoa. No eikun kuvantamaan UV-valon avulla, tosin siihenkin piti hakea henkinen tuki seuraksi kun viimeksi olen samantyylistä laitetta käyttänyt öö...3 vuotta sitten? Kappas, geelillä ei näy kuin standardit ja nekin huonosti siirtyneinä... Voi kyrsä! En tiedä missä on ongelma: RT-PCR, PCR, testaamattomat alukkeet, tekijä, kuun asento, geelin pitoisuus... ÄH! Ärrin murrin.
Eipä ehtinyt kauan turhautua vaan nopsasti takaisin toimistoon, eräs ulkkari halusi jutella gradun teosta - miksei, ajattelin. Onneksi hänkin oli hieman myöhässä sovitusta ajasta. Kevyttä keskustelua ja neuvojen antoa - tästä mää tykkään. Hyvä mieli, ehkä musta oli apua?
Soluviljelylabraan, jossa hommia tutulla protokollalla. Tuttua, mutta työlästä. Labrasta poistuessa olo oli nahistuneen porkkanan tasolla ja kellokin jo paljon. Lyhyet muistiinpanot ja kotia kohti pyöräilemään.
Tälläinen päivä siis minulla aiemmin. Olotila ja kiire vaihtelivat päivän aikana melkoisesti - oikea vuoristorata siis. Ja väittävät, että tutkimus on tylsää ja tunneköyhää vai...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti