keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Melatoniini for the win?

Uniongelmat

Minulla on erinäisistä syistä ollut nyt parin kuukauden ajan epäsäännöllisesti uniongelmia. En muista milloin viimeksi olisi ollut näin hankalaa ensin saada unta, tai sitten kun olet jo kerran nukkunut muutaman unisyklin ja herännyt, niin nukahtaa uudestaan. Tämän takia yöunet ovat jääneet suhteellisen lyhyiksi ja vaikutus näkyy jokapäiväisessä jaksamisessa. Eräs ystäväni ehdotti minulle, että kokeile melatoniinia, joten tässä sitä taustatutkimusta (aka googlailua ja yhteenvetoa) teille. 
  
Melatoniini (C13H16N2O2 eli N-asetyyli-5-metoksitryptamiini)




Melatoniinin rakennekaava
Kuva: Wikimeadia Commons

 













Melatoniini on monista syistä (mm. hermoston rappeutumisen ehkäiseminen[1.]) valmisteena hyvä ikäihmisille, mutta tässä postissa keskitytään nyt vain nuorten opiskelijoiden (jotka eivät halua käyttää unilääkkeitä) uniongelmiin.

Melatoniinia esiintyy luontaisesti ihmisen elimistössä ja se on ns. ”pimeähormoni” tai ”yöhormoni”, joka säätelee kehon vuorokausirytmiä (olematta kuitenkaan pääsääntelijä [2.]). Vireystilan lisäksi se vahvistaa elimistön vastustuskykyä. Melatoniinia erittyy aivojen käpyrauhasesta verenkiertoon eniten keskiyön jälkeen 02-04 aikaan [3.] ja muulloinkin pimeän aikaan yöllä. Yksi syy, miksi stressi aiheuttaa unettomuutta, on että melatoniinin eritys vähenee stressin seurauksena. Myös alkoholi, epäsäännölliset ruokailutavat [1.], tupakointi [1.] ja vanhetessa ikä vaikuttavat melatoniinin tuotannon vähenemiseen. [4.] 

Käpyrauhanen on itsessään myös erittäin mielenkiintoinen aihe, sillä se reagoi valoon ja alkaa tuottamaan melatoniinia sen esiasteesta (prekursorista), serotoniinista. Tätä pimeäsyklin aikaan tapahtuvaa melatoniinin eritystä on tutkittu ja on löydetty synteesin rajoittava entsyymi, serotoniini N-asetyylitransferaasi (NAT), jota ei ole päiväsaikaan juurikaan kehossa, vaan pimeän aikaan sen tuotantotasot ovat ylhäällä. Jos haluaa lukea miten tryptofaanista päädytään kemiallista aineenvaihduntareittiä pitkin serotoniinin kautta melatoniiniin, voi sen tehdä täällä. [2.]

Pineal gland eli käpyrauhanen
Kuva: By Ruth Lawson Otago PolytechnicWikimeadia Commons


Melatoniinia saa apteekeista lyhyt- ja pitkävaikutteisina valmisteina, joista lyhytvaikutteista saa ravintolisänä ilman reseptiä. Sitä tulisi ottaa 30-60 minuuttia ennen nukkumaanmenoa 1-5 milligramman annoksena, ja mielellään säännöllisesti samaan kellon lyömään vaikutuksen tehostamiseksi. Melatoniinin vaikutus lakkaa yleensä parin tunnin päästä nukahtamisesta. [1,4] [Editorial comment: varmaan täytyy jokaisen kokeilla mikä annos sopii parhaiten itselle, aloittaen pienimmästä määrästä]

Ravintolisän positiivisena puolena on se, ettei se aiheuta riippuvuutta tai vieroitusoireita. Melatoniini ei myöskään aiheuta tottumusta, jolloin se ei enää vaikuttaisi. Tutkimuksissa ei ole käynyt ilmi mitään vaikeampia sivuvaikutuksia, kuin mitä lumelääkkeetkään aiheuttaisivat. [1,4]

***

Mutta kuitenkin kohtuus kaikessa. Annassa oli julkaistu artikkeli yliannostuksen sivuvaikutuksista, joista voi lukea täältä. Sama lehti oli aiemmin julkaissut myös lyhyen artikkelin stressiperäisestä valvomisesta, täällä. Kuitenkin, melatoniinilla on myös tutkitusti terveysvaikutteita, joista voi lukea täältä.

Samainen ystäväni, joka minulle melatoniinia kehui, kertoi, että melatoniinin ansiosta illalla tulee aivan valtava väsymys, jolloin itsellä on hyvä mennä nukkumaan. Se ei siis ole unilääke, joka "ottaa tajunnan pois", vaan auttaa nukahtamisessa.

Hyviä unia toivottaen,
Memmu

LÄHTEET:

[1.] http://terveyshymy.fi/tohtori-tolonen/melatoniini-aivohormoni
[2.] http://www.vivo.colostate.edu/hbooks/pathphys/endocrine/otherendo/pineal.html
[3.] http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=far20238
[4.] http://www.tietoaunettomuudesta.fi/unettomuuden-hoito/melatoniini/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti