Hyvää aivoviikkoa kaikille!

*click me* :)

Aivoviikko eli Brain Awareness Week on Dana Säätiön (http://www.dana.org/) vuonna 1996 alulle panema, kansainvälinen teemaviikko, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta paitsi aivoihin liittyvistä taudeista, myös aivojen toiminnasta yleisesti. Mukana on monia kansainvälisiä järjestöjä, kuten FENS (Federation of European Neuroscience Societies) ja Society of Neuroscience, mutta joukkoon mahtuu myös kouluja, työpaikkoja ja sairaaloita ympäri maailmaa.

Suomessa tuskin kukaan viettää aivoviikkoa, tai ainakaan minä en ole bongannut yhtään uutista asiasta. Tässä heitetään nyt hukkaan hyvä tilaisuus jaella lapsille värityskuvia aivoista! Vakavammin puhuen, tässä menetetään myös tilaisuus puhua ihmisille aivojen hyvinvoinnista. Tämän päivän ihminen osaa kyllä puntata rahkaa ja käyttää jalkaprässiä, mutta aivojen kunnossapidosta ei välitetä. Jos aivoja haluaa treenata, kannattaa vilkaista aiempi tekstini älypeleistä. Muistakaa myös nukkua tarpeeksi!

Keskiviikon teema: Aivovammat

*click me too* :)

Sitten synkempiin teemoihin. Aivoviikon eri päiville on eri teemoja ja kuinka ollakaan tänään keskiviikkona teemana on allekirjoittaneen tutkimuskohde eli aivovammat. Viime päivinä aivovammat ovat saaneet mediahuomiota kun entinen freestylehiihtäjä Pekka Hyysalo julkaisi kirjan aivovammastaan ja paranemisprosessistaan. Hyysalo on myös perustanut FightBack -brändin, jonka avulla hän pyrkii auttamaan muita aivovammapotilaita. Hyvä, hyvä!

Hyysalo sai oman vammansa lasketteluonnettomuudessa, mutta muutkin kuin extreme-urheilijat altistuvat vaaratekijöille. Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan yleisimpiä "tavallisten" ihmisten syitä saada aivovamma ovat erilaiset kaatumiset (28%) ja liikenneonnettomuudet (20%) [1]. Toisen tutkimuksen mukaan 2,5 miljoonaa Eurooppalaista saa vuosittain aivovamman. Heistä 75 000 menehtyy [2]. Valitettavasti loputkaan eivät ole täysin turvassa. Aivovammoihin viitataan usein "hiljaisena epidemiana", sillä potilaalle voi kehittyä monenlaisia jälkitauteja jopa vuosia aivovamman saamisen jälkeen. Erään tehdyn tutkimuksen mukaan aivovamman saaneilla on muun muassa 2,3-4,5 kertaa suurempi riski saada Alzheimerin tauti riippuen vamman vakavuudesta[1]. Aivovammaa seuranneen 30 vuoden (!) aikana potilaalla on 2-17 prosentin todennäköisyys sairastua epilepsiaan jälleen riippuen vamman vakavuudesta siten että vakavampi vamma nostaa tödennäkösyyttä[3].

Käyttäkää pyöräillessä kypärää!

Jos mietitään millä rahalla ongelmia lähdetään ratkomaan, niin Yhdysvaltain hallitus sekä amerikkalaiset urheilupiirit ovat investoineet huomattavia summia aivovammatutkimukseen.  Ensin mainittua huolettavat Irakin sodan veteraanit, jotka ovat altistuneet palvelusaikanaan toistuville aivotärähdyksile ja päähän kohdistuneille iskuille. Jälkimmäistä motivoi ikävä julkisuus, joka nousi kun lääkärit ja tutkijat alkoivat tutkia jääkiekkoilijoiden ja jalkapalloilijoiden saamia vammoja. Tästä kertoo myös Will Smithin tähdittämä Concussion (2015).

Toistaiseksi ei ole olemassa keinoa estää aivovamman aiheuttamia jälkitauteja tai edes ennustaa milloin tai kenelle ne iskevät. Minä ja työkaverini teemme parhaamme muuttaaksemme tilannetta. Sitä odotellessa, kannattaa pitää pääkopasta huolta.

-Ninni



[1] Langlois et al. 2006 The Epidemiology and Impact of Traumatic Brain Injury - A Brief Overview. J Head Trauma Rehabol 21(5):375-378
[2] Eri lähteistä koottua tutkittua tietoa löytyy täältä: https://www.center-tbi.eu/
[3] Annegers et al. (1998) A Population-Based Study of Seizures after Traumatic Brain Injuries. N Engl J Med. 338(1):20-4.