perjantai 30. joulukuuta 2016

Year 2016, why are you so mean to us?

Vuosi 2016 on ollut ihan perseestä - ainakin jos uskoo internetin keskustelupalstoja. Paljon tunnettuja ja rakastettuja viihdemaailman tähtiä on kuollut, USA:n presidentinvaalit ei menny ihan niinku odotettiin, Syyrian kriisi ei ota helpottaakseen, terroristeillä on pitäny kiirettä ajaa rekkoja väkijoukkoihin jne.

Justin Trudeau, kuva Mememaker.net-sivustolta.

Mutta mitä mieltä me kirjoittajat ollaan? Onko vuosi 2016 ollut niin paska kuin internetin anonyymi massa väittää ja voisiko vuosi 2017 olla yhtään parempi? Let's hear it.

Henu


Vaikka olenkin ehkä henkilökohtaisesta elämästäni valittanut aika lailla tämän vuoden aikana, niin sanoisin kuitenkin, että kaikenkaikkiaan 2016 on ollut ihan hyvä, vaikkakin vaikea vuosi. Olen oppinut ihan älyttömästi uusia asioita tämän vuoden aikana ja ainakin olen ottanut ensimmäisen askeleen kohti uraa tutkijana.

Tänä vuonna olen sanonut hyvästit Oululle ja muuttanut Tukholmaan, Täytyy kyllä sanoa, että Histonia, poikaystävää, perhettä ja yleisesti ottaen vanhoja sosiaalisia ympyröitä on ollut kova ikävä. Olen kokenut tämän lisäksi työelämään sopeutumisen hankalaksi. Palaan takaisin labraan loppiaisen jälkeen ja innostus on taas palautunut labrahommiin ja odotan innolla, millaisia tuloksia saan ennen joulua tekemistäni kokeista. Alan kirjoittelemaan gradua valmiiksi helmikuun loppupuolella ja silloin saatan ehkä kertoa vähän enemmän siitä, millaista tutkimusta teen.

Yhteenvetona voisin sanoa henkilökohtaisesta elämästä, että toivon vuoden 2017 olevan parempi ja ainakin rennompi kuin 2016. Haluaisin toivottaa kaikille mukavaa vuotta 2017 :)

Niina

Minulla ei ole suoranaisia idoleita, mutta muutama todella hieno näyttelijä kuoli tänä vuonna - viimeisimpänä Carrie Fisher. Huoh. Sitten maailma on menettäny joukon "anteeksi kuka?" henkilöitä.

Henkilökohtaisella tasolla tämä vuosi ei ollut ihmeellinen. Ja ei, häät eivät tehneet siitä sen ihmeellisempään, ei ollut taikaa siinä hetkessä. Kivat oli juhlat, mutta elämä jatkuu. Tämä vuosi vain eteni vauhdilla! Kirjoitan vieläkin välillä vahingossa vuosiluvun 2015.

Olen ehkä vähän pettynyt aikaansaannoksiini. Töissä on ollut viivytyksiä ja kaikki kotiprojektitkin laahaavaat suunnitellusta. Mutta jotkin asiat ovat sentään paremmin. Olen alkanut vähän paremmin hahmotamaan mitä tulevaisuudelta haluan. Olen päässyt seuraamaan lähempää yliopistopolitiikkaa, enkä ole ihan varma pidänkö siitä. Minua mietityttää myös yliopistojen rahoitustilanne. Mahtanneeko se parantua ennen väittelyäni vai pitäisikö pedata lähtöä ulkomaille. Toisekseen, minun on entistä tarkemmin pohdittava seuraavaa siirtoa myös tuon siipan kannalta - puhumattakaan nyt hypoteettisesta jälkikasvusta. Onneksi tässä on vielä aikaa. Koetan valmistautua moneen vaihtoehtoon käymällä sekä yliopistouraa että yksityistä puolta hyödyttäviä kursseja.

Vuosi 2017 on varmaan minun kohdallani samanlainen kuin 2016. Siinäpä se menee töitä paiskien :)

Memmu

Vuosi 2016 oli mielenkiintoinen ja tunnerikas vuosi. Alkuvuonna muutin Oulusta Kajaaniin projektitutkijan töihin ja valmistuin vihdoin maisteriksi. Muuttaessa Histonin (pienet ja) lämpimät piirit vaihtuivat kotikaupungin muutamiin vanhoihin kavereihin ja uuteen työporukkaan, samalla aloitin salibandyn uudelleen. Tuli siis aikamoinen sosiaalinen muutos, sekä töiden että kaveriporukan osalta. Onneksi tätä pehmittämässä oli oman suvun sosiaalinen turvaverkko. Vuoden edetessä tutustuin uusiin ihmisiin ja sain uusia kavereita, tietenkään unohtamatta Oulun kaveriporukkaa, jota aina välillä kävin morjenstamassa. Töissä sain ja uskalsin vastaanottaa vastuuta - huomasin, että kyllä minä osaan ja pystyn tähän, olen täysin kykeneväinen tutkijan töihin ja välillä jopa yllätin itseni. Työelämässä on paljon asioita, joita ei opiskelujen yhteydessä opi, mutta onneksi ne ovat sellaisia nopeasti sisäistettäviä ja loogisia [toim. huom. on toki myös epäloogisia]. Muutamia jänniä asioita, joissa sain olla mukana, olivat Kajaanin Tutkijoiden yö ja Helsingissä järjestetty ikäihmisten parissa työskentelevien koulutusseminaari, joihin olin tehnyt tieteellisen posterin. Varsinkin jälkimmäisessä tapahtumassa huomasin olevani aika hyvä small talkkaamaan ;) vaikka itse posterin esittämisen ytimekkyys on vielä vähän harjoittelun takana (muista aina yleisö kenelle puhut)! Henkilökohtaisella puolella vuoden kohokohtia olivat (badamtsihh) lomat *:D*! Kävin elokuussa kahden viikon Interrailillä ja lokakuussa kävelemässä Pienen Karhunkierroksen ensilumen aikaan.

Yksi vuoden kohokohta; Pieni Karhunkierros
Päätin jo viime syntymäpäivänäni, että vuodesta 2017 tulee minun vuosi. The year of my life. Optimistina on hyvä lähteä uuteen vuoteen, vaikka muutoksen tuulet puhaltavat jälleen. Uuden vuoden lupauksia en uskalla liiemmin tehdä, mutta kanssakirjoittajille lupaan olla jälleen hieman aktiivisempi blogin suhteen :) Viimeisin oikea panos taisi olla Pyhäinpäivän aikaan, kun yritin rekrytä Histonin fukseja kirjoittamaan vieraskynää - mutta taitavat olla vielä vähän ujoja ;/

Krista

Maailman tuulet eivät ole mua juuri hetkauttaneet - En osaa fanittaa täysillä, terrorismi ja sota herättävät lähinnä surua ja turhautumista (ymmärrän todella huonosti uskontojen takia meuhkaamista ylipäätänsäkään) ja jenkkiläkin on aika kaukana. Vähän kyllä pelottaa USA:laisten ja brittitutkijoiden rahoituksen ja liikkuvuuden puolesta näin Trumpin ja Brexitin jälkimainingeissa. Henkilökohtaisesti olen miettinyt tulevaisuutta ja uraa: Huomasin kesällä tykkääväni ohjaamisesta sekä neuvomisesta ja oikeastaan pidän esitelmien järjestämisestä, joten toivon että pääsen joskus vielä kokeilemaan myös opettamista. Olen pikkuhiljaa myös kehittänyt kiinnostuksen tiedejournalismia kohtaan, osittain tämän blogin kirjoittamisen kautta, joten saatan hyvinkin käydä jonkin kurssin Tiedeviestinnän maisteriohjelman (TIEMA) puolelta ihan mielenkiinnosta. Ehkä tätä kautta voi myös luoda itselleen uraa (ja lisätienestiä tarvittaessa)?

Vuoden 2017 suhteen olen varovaisen toiveikas: Todennäköisesti nimeni löytyy vuoden lopussa jo kahdesta artikkelista ja uusien laboratoriokokeiden pariinkiin pääsen jo heti vuoden alkupuolella (niitä sitte paahdetaankin menemään seuraavaan artikkeliin asti). Opintoja käyn vain satunnaisesti. Rahoitusta on haettu uusille projekteille sen verran ahkeraan, että eiköhän sieltä jotakin tule (mitään varmaa ei kyllä ole vielä). Väitöksiä (ja karonkkoja tietenkin myös!) pitäisi olla tulossa ainakin kolme kappaletta, joten party on!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti