Pesti-päivät biokemistin silmin

"Ei siellä mitään biokemisteille ole." 

- Anonyymi fuksi

Tämän kuultuani pöyristyin. Kyllä on! Ensinnäkin varsinkin kun oman alan työkokemusta ei vielä ole niin voi ihan hyvin hakea vaikka Metsä Groupille tai Stora Ensolle tuotannon työtehtäviin. Toiseksi, Pesti-päiviltä sai mukaan teekkarin työkirjan, jossa on varsinkin teekkareille kohdistettu työnhakuneuvoja, mutta nämä ovat aika universaaleja alalle kuin alalle. Suosittelen tutustumaan. Varsinkin, jos vielä ei ole tehnyt itselleen ansioluetteloa. Kolmanneksi, Uranosteen ständiltä sai lentolehtisen kevään ilmaisista tapahtumista Oulussa esim. LinkedIn koulutus, CV-klinikka jne.

Pesti-päivien infolehtinen ja ständeiltä haalittuja namuja.

Näiden yleishyödyllisten tietojen lisäksi, kerron nyt millä silmin itse lähdin Pesti-päiville. Olin jo etukäteen tutustunut Pesti-päivän infolehtiseen, jossa oli yrityksistä yleisesittelyjä ja minkä alan töitä niissä on tarjolla. Merkkasin itseäni kiinnostavat yritykset yliopiston ständikarttaan, jotta säästin aikaa myöhemmältä etsimiseltä (sillä useimmat yritykset ovat teekkareille). Olin myös tulostanut muutamat kopiot omasta CV:stäni jaettavaksi, mutta mistään yrityksestä ei ollut itse laboratoriopäällikköä tai vastaavaa mukana. Kun tällainen tilanne tuli vastaan, kysyin ko. yrityksen laboratoriopäällikön nimeä/yhteystietoja. Voin siis lähestyä joko sähköpostitse tai puhelimitse ja tiedustella millaisia hommia yrityksessä olisi tarjolla vai onko tällä hetkellä ollenkaan.

Opiskelijana on hankala osata kuvitella mitä osaamista itsellä on, mutta kun on päässyt jyvälle, on taidot helpompi tunnistaa. Opitut alan taidot on myös osattava ajatella sovellettavaan  muotoon. Esimerkiksi, ehkä tulevaisuudessa sykemittariin halutaan yhdistää jonkinlainen biosensori? Varsinkin kun fitness ja itsensä mittaaminen tuntuvat olevan nyt trendi. Kemisteillä ja biokemisteillä olisi tässä sopiva rako lyödä hynttyyt yhteen insinöörien kanssa.

Loimu järjesti Oulussa samoihin aikoihin Pesti-päivien kanssa työnhakusaunan, jossa kannustettiin heittämään omia ideoita yritysten edustajille. Eli rohkeasti vain ehdottamaan mitä itse voisi tuoda yrityksen asiantuntijuuteen!

Muutamia aika selkeitä biokemisteille olevia ständejä olivat VTT ja PrintoCent, joka on sateenvarjo-organisaatio. Sen alle kuuluvat mm. Goodwiller Oy ja Ginolis, joissa käsittääkseni on biokemistejä töissä. Yleensä start upit ja pienet yritykset tarvitsevat opiskelijoita ja työntekijöitä yrityksensä kasvattamiseen, joten rohkeasti vain yhteyteen vähän tuntemattomampien yritysten kanssa! Joillakin yrityksillä oli selkeästi enempi tarvetta kemisteille, mutta täytyy muistaa, että biokemistit opiskelevat myös kemiaa, joten ei tarvitse hakiessa jämähtää siihen ettei ole kemisti! Esim. Yaralla on töitä näille.

Mutta en aio nyt jokaista yritystä tähän kirjoittaa, lopuksi mainittakoon, että joillain yrityksillä esim. Stora Enso, on omia graduate programmeja vastavalmistuneille, joissa voi opiskella lisää suoraan yrityksen tarpeisiin kohdentuen.

Toivottavasti näillä perusteilla jokainen biokemian opiskelija ottaa itseään niskasta kiinni ensi vuonna ja lähtee ennakkoluulottomasti Pesti-päiville. Parempi vielä, etukäteen yrityksiin tutustuneena! Kuten ei se tuleva puolisokaan niin ei se työpaikkakaan tule sinua kotiovelta hakemaan ;)

Työelämäterveisin,

Memmu

Vieraskynä: Oletko tehnyt keksinnön?

Tiedätkö, mitä tarkoittaa IPR? Entä tiedätkö, mitä pitää tehdä, jos olet tehnyt keksinnön? Oletko ajatellut yrittäjyyttä yhtenä uravaihtoehtona?

Ajattelin kirjoittaa näistä asioista vierailevana blogistina, sillä arvelen, että vastaat kysymyksiini ”en tiedä” tai ”en ole ajatellut”. Jos vastaat ”kyllä”, niin erinomaista!

Minä olen biokemisti ja tiedetoimittaja, joka työskentelee keksintöjen parissa Oulun yliopistossa. Tehtäväni on auttaa opiskelijoita ja tutkijoita biopuolen keksintöjen kaupallistamisessa. 

On hämmästyttävää, miten vähän biokemian tai muiden luonnontieteiden opiskeluissa tuodaan esille keksintöihin ja yrittäjyyteen liittyviä asioita. Luonnontieteet ovat kuitenkin sellainen tieteenala, jossa tutkimus synnyttää uusia keksintöjä.Syntyy uusia tapoja tuottaa proteiineja bakteereissa, diagnosoida sairauksia, mitata metalleja jätevesistä tai pinnoittaa materiaaleja. 

Niinpä perusasiat keksinnöistä, patenteista ja muista immateriaalioikeuksista (IPR) on hyvä olla halussa. Ne ovat niitä työelämätaitoja, joista nyt puhutaan erityisesti tohtorikoulutettavien kohdalla. Jos haaveilet työstä yrityksen tuotekehityspuolella, niin kartutahan tietojasi myös keksintöjen saralta. 

Monesti biopuolen ihmisiä pelkkä ajatuskin yrittäjyydestä puistattaa. Onhan menneinä vuosina kuultu, kuinka alan yritys tarvitsee huimia summia rahaa tuotekehitykseen ennen kuin mitään plussaa alkaa tulla. Ja usein on jääty kalkkiviivoille rahojen loputtua kriittisessä vaiheessa.

Puolukka, Vaccinium vitis-idaea. Kuva elle.fi - sivustolta.

Mutta on hyvä pitää mielessä, että yrittäjyys ei aina tarkoita lääkkeiden tai diagnostiikkatestien kehittämistä. Myös omaa osaamista voi tuotteistaa, jolloin liiketoiminta ei vaadi suuria investointeja.

Keksintöjen tekeminen ei myöskään tarkoita automaattisesti sitä, että tarvitsee ryhtyä itse yrittäjäksi. Niitä voidaan lisensoida tai myydä olemassa oleville yrityksille. Hyvä idea vetää puoleensa osaavia henkilöitä, joten yrittäjäksi ei tarvitse ryhtyä yksin. Tärkeää on, että tutkimuksessa tehdyt tulokset saadaan laajaan käyttöön. 

Kun seuraavan kerran käytät esimerkiksi Lumenen puolukkaa sisältäviä kosmetiikkatuotteita, niin voit ajatella, että niissä hyödynnetään Oulun yliopistossa syntynyttä keksintöä. 

Tutkimus on synnyttänyt myös uusia yrityksiä. Niistä esimerkkeinä ovat BioSilta Oy ja Paras Biopharmaceuticals Finland Oy.